Amerikan löytämisen historia ja sen vaikutukset maailmalle
Ensimmäisen löytöretken Kolumbus teki vuosina 1492 - 1493, toisenvuosina 1493 - 1496, kolmannen vuosina 1498 - 1500 ja neljännen, viimeisen vuosina 1502 - 1504.
Palattuaan Kastiliaan Kolumbus sai nauttia ennenkokematonta vaurautta Hispaniolasta tulevien rahalähetysten ansiosta. Hänen terveytensä oli kuitenkin jo huono ja heikkeni nopeasti. Koska hän ei kyennyt kivuiltaan enää matkustamaan hoviin, poika Diego hoiti hänen asioitaan. Kolumbuksella oli leskeksi jääneen kuninkaan kanssa kiistaa viroistaan sekä saamistaan rahallisista avustuksista ja tuotoista, ja Kolumbus syytti kuningasta lupauksiensa pettämisestä. Vastineeksi kuningas tarjosi läänityksiä Kastiliassa, minkä Kolumbus torjui. Kolumbus kuoli 20. toukokuuta 1506. Häntä vaivanneeksi sairaudeksi on vuosisatojen ajan arveltu . 2000-luvulla todennäköiseksi kuolinsyyksi on nostettu , jonka Kolumbus sai todennäköisesti ruokamyrkytyksestä matkoillaan.
Tutkimusryhmän mukaan Amerikka oli 130 000 vuotta sitten ihmisen saavutettavissa meriteitse. Muut uudet tutkimukset ovat löytäneet geneettisiä yhtäläisyyksiä Amazonin alueella asuvista alkuperäiskansoista sekä osista Aasian ja Australian ihmisiä.
Kolumbus on kautta historian tunnettu henkilönä, joka löysi Amerikan
Tämä paikka on myöhemmin löytynyt Kanadasta ja tunnetaan nykyään nimellä (Meduusalahti). Viikinkien lähdettyä Amerikka oli asti jälleen eristyksissä.
Kolumbuksen kuoltua hänen poikansa Diego ja Fernando kävivät Kastilian kruunua vastaan pitkällisiä oikeuskiistoja tuotoista, jotka he katsoivat kruunun olevan heille velkaa. Kruunu tukeutui 1500-luvun alkupuoliskon aikana hanakasti erilaisiin väitteisiin, joiden mukaan Kolumbus ei olisi ollutkaan Amerikan todellinen löytäjä. Jotkut väittivät tai Kolumbusta edeltäneen "tuntemattoman luotsin" löytäneen maanosan ennen Kolumbusta. Jotkut jopa todistivat oikeudessa ettei Kolumbus olisi edes käynyt mannermaalla kolmannen matkansa aikana. Kolumbuksen edelle nostettiin myös löytöretkeilijä , jonka väitettiin virheellisesti käyneen Amerikan mantereella ennen Kolumbusta. Lopulta koko maanosa nimettiin pian Kolumbuksen kuoltua Vespuccin mukaan, sillä Vespuccin väitettiin hataralta pohjalta ensimmäisenä tienneen käyneensä uudessa maanosassa eikä Aasiassa.
Espanjalainen löytöretkeilijä Francisco Pizarro saapui inkavaltakuntaan Etelä-Amerikan länsirannikolle keväällä 1531 ja suuntasi alueen huhuttujen kulta-, hopea- ja jalokiviesiintymien houkuttamana sisämaahan 180 miehen ja 37 hevosen kanssa.
On totta, että kävi Amerikassa, mutta hän ja hänen miehistönsä eivät olleet ensimmäiset ihmiset uudella mantereella, eivätkä edes ensimmäiset eurooppalaiset.
Pher Kalm, suomalainen Amerikan löytäjä
Maailma mullistui, kun Amerigo Vespucci vuonna 1503 totesi, että Kristoffer Kolumbus ei ollut löytänyt meritietä Intiaan vaan aivan uuden mantereen.
Mauritz Edström : Kolumbus, Amerikan löytäjä
Artikkelin tietoja varten on haastateltu Pohjois-Amerikan historian asiantuntijaa, yliopistonlehtori Rani-Henrik Anderssonia Helsingin yliopistosta. Andersson on asiantuntijana myös Tiedetrippi-podcastin jaksossa Kuka löysi Amerikan?
Mauritz Edström : Kolumbus, Amerikan löytäjä
Myönteisen päätöksen saanut Kolumbus lähti Granadasta toukokuussa 1492 ja matkusti satamakaupunki . Siellä hän sai kaupungilta sopimuksensa mukaisesti käyttöönsä kaksi karavelia, ja , joiden miehistölle valtio maksoi etukäteen neljän kuukauden palkan. Lippulaivakseen Kolumbus sai -nimisen aluksen. Laivat olivat lähtövalmiit kymmenen viikon kuluttua. Matkan järjestelyissä ja miehistön hankinnassa tärkeässä osassa olivat . Kolmella laivalla matkaan lähti yhteensä 90 miestä, joista 86 oli espanjalaisia. Kolumbuksen osuus matkan kustannuksista oli ehkä kahdeksasosa, minkä hän oli lainannut.
Leif Eriksson – Amerikan löytäjä? — Vartiotornin VERKKOKIRJASTO
Se herätti ihmisissä palavan halun löytää jotakin uutta ja omasta yhteiskunnasta poikkeavaa.
Suomalainen Pehr Kalm matkusti Pohjois-Amerikkaan vuosiksi 1747-1751 tehtävänään hankkia Ruotsille osuutensa uusista asioista.
Kristoffer Kolumbus, Amerikan löytäjä
Mitään kirjallisia tietoja ei ole siitä, että viikingit olisivat asuneet Amerikassa pysyvästi. Lyhytkestoisia, epäonnistuneita asutusyrityksiä on saattanut olla, mutta olosuhteet olivat ankarat ja alkuperäiset amerikkalaiset – joista viikingit käyttivät nimitystä ”skrællinger” – osoittautuivat tunkeutujille ylivoimaisiksi. Eerik Punaisen ja Leif Erikssonin jälkeläisten elämä oli Grönlannissa vaikeaa. Ilmasto muuttui ankarammaksi ja elintarvikkeet kävivät vähiin. 400–500 vuoden kuluttua viikingit näyttävät hävinneen kokonaan Grönlannista. Viimeinen kirjallinen tieto Grönlannin viikingeistä koskee häitä, jotka pidettiin eräässä Grönlannin kirkossa vuonna 1408. Yli sata vuotta myöhemmin muuan saksalainen kauppalaiva havaitsi, että Grönlannin siirtokunta oli hylätty kokonaan; paikalta löytyi vain yksi hautaamaton miehen ruumis, jonka kupeella oli edelleen puukko. Siihen loppuvat tiedot Grönlannissa olleista viikingeistä. Vasta 1700-luvulla Grönlantiin saapui norjalaisia ja tanskalaisia uudisasukkaita, jotka perustivat sinne pysyvän siirtokunnan.
Pehr Kalm, suomalainen Amerikan löytäjä
On tärkeää muistaa, että amerikan löytäjä ei ainoastaan tarkoita yhtä henkilöä, vaan kokonaista joukkoa eurooppalaisia siirtolaisia, jotka etsivät uusia mahdollisuuksia ja joiden läsnäolo ja toimet vaikuttivat alkuperäiskansoihin tavalla tai toisella. Heidän saapumisensa merkitsi monille alkuperäiskansojen ihmisille suurta mullistusta, ja heidän vaikutuksensa amerikkalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin on huomattavissa vielä tänäkin päivänä.