1. Ester Toivonen, Miss Suomi 1933
2000-luvulla Miss Suomi -kilpailu on jatkanut pitkää perinnettään Suomessa, mutta kilpailun luonne ja sen julkisuuskuva ovat muuttuneet vuosien saatossa. Kilpailu on säilyttänyt paikkansa yhtenä Suomen tunnetuimmista kauneuskilpailuista, mutta sen rooli ja vaikutus yhteiskunnassa on muuttunut. Alkuvuosina kilpailu keskittyi perinteisiin kauneusihanteisiin, mutta 2010-luvulta eteenpäin on alettu korostaa enemmän kilpailijoiden monipuolisuutta, älykkyyttä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta.
- Suomi on suunnilleen ainoa maa, joka maksaa sataprosenttisesti matkan Miss Universum -kisaan. Se yksin on kymppitonneissa laskettava etu, ja se on isoin paketti. Lisäksi tulee brändäys ja managerointi omalle missivuodelle, kirjanpitoa ja niille, joilla ei vielä ole firmaa tai toiminimeä, on tarjolla kevytyrittäjyys, Sunneva listaa.
2000-luvulla Miss Suomi -kilpailu on tehnyt merkittäviä muutoksia sääntöihinsä ja toimintatapoihinsa vastatakseen nyky-yhteiskunnan odotuksiin. Esimerkiksi, kilpailu on pyrkinyt vähentämään sukupuolittuneita stereotypioita ja korostamaan kilpailijoiden henkilökohtaisia saavutuksia ja tavoitteita. Tämä on näkynyt muun muassa siinä, että kilpailun tuomaristo on alkanut arvostaa enemmän osallistujien koulutustausta ja yhteiskunnallista aktiivisuutta.
2. Sirkka Salonen, Miss Suomi 1938
Miss Suomi on enemmän kuin vain kauneuskilpailu; se on osa suomalaista kulttuurihistoriaa. Kilpailu on nähty monesti yhteiskunnan peilinä, joka heijastaa vallitsevia arvoja ja normeja. Se on myös tarjonnut mahdollisuuden keskustella laajemmin kauneudesta, naiseudesta ja yhteiskunnallisista kysymyksistä.
Miss Suomen juuret ulottuvat aina vuoteen 1931, jolloin kilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran. Vain muutamana vuonna tämän jälkeen Miss Suomi on jäänyt valitsematta muun muassa talvisodan ja jatkosodan vuoksi. Vuonna 1945 kilpailun järjestäjänä oli Suomen siviili- ja asevelvollisuusliitto, 1946 Virkistystä työn lomaan ja vuodesta 1947 eteenpäin aina vuoteen 1961 Ohjelmapalvelu Oy. Vuodesta 1962 Finnartist Oy on järjestänyt kaikki Miss Suomi -kilpailut. Tästä lähtien kilpailun keulakuvana on toiminut viiden vuosikymmenen ajan missikeisariksi kutsuttu Eino Makunen. Syksyllä 2018 Sunneva Sjögren lunasti osake-enemmistön vanhasta brändistä.
takoo rahaa somevaikuttajana, on juontaja, menestyy ammattivuorikiipeilijänä ja on julkaissut kirjan, on malli ja juontaja ja hallitseva Miss Suomi opiskelee oikiksessa ja tekee juuri juristiharjoitteluaan rakennusalalla.
Kisaan osallistuivat yli 80 maan missiehdokkaat. Mukana oli myös helmikuussa itsenäiseksi julistautuneen Kosovon edustaja. Suomea kisassa edusti Miss Suomi Satu Tuomisto, joka ei yltänyt 15 parhaan joukkoon.
5. Pirkko Mannola, Miss Suomi 1958
Miss Suomi -kilpailu ei ole ollut immuuni kritiikille. Monet feministit ja yhteiskuntakriitikot ovat kyseenalaistaneet kilpailun arvot ja sen vaikutukset naisten itsetuntoon ja kehonkuvaan. Kritiikki on johtanut siihen, että kilpailu on pyrkinyt uudistumaan ja olemaan tietoisempi yhteiskunnallisista kysymyksistä.
6. Tarja Nurmi, Miss Suomi 1959
Miss Suomi -kilpailun voittajat ovat 2000-luvulla saaneet usein tilaisuuden edustaa Suomea kansainvälisissä kauneuskilpailuissa, kuten Miss Universum ja Miss Maailma. Vaikka kansainvälinen menestys on vaihdellut, monet voittajat ovat käyttäneet näkyvyyttään hyväksi edistämällä erilaisia hyväntekeväisyyskohteita ja yhteiskunnallisia projekteja. Näin he ovat voineet vaikuttaa positiivisesti sekä kotimaassa että ulkomailla.
7. Kaarina Leskinen, Miss Suomi 1962
Kanavapaikalla 17.
Koko finaali näkyy suorana sekä antenni- että kaapelitalouksissa (poikkeus normaaliin lähetysaikoihin) + Eveon youtube kanavalla.
Tuomaristossa istuvat arvostrategi, viulisti, somevaikuttaja, siivouskuningatar ja yrittäjä.
Äänestä Miss Suomi Yleisön Suosikkia jo NYT tai viimeistään suoran tv -lähetyksen aikana!
8. Virpi Miettinen, Miss Suomi 1965
Matilda: ”Kulmakiviäni pukeutumisessa ovat naisellisuus, eleganttius ja edustavuus. Olen aina rakastanut korkokenkiä ja koruja – omistin ensimmäiset korkkarini 9-vuotiaana. Äitini kuvaileekin minua tänä päivänä sanoin “esteetikko, mutta ei materialisti”. Se on mielestäni osuva kuvaus! Rakastan käyttää värejä ja kuoseja, enkä pelkää olla näyttävä. Muotiin ja pukeutumiseen keskittyvällä alalla minulle on kuitenkin tärkeää myös kiertotalous ja ympäristön suojelu. Teen suuren osan pukeutumisen hankinnoistani second handina, sillä se on paitsi ekologista, myös innostavaa! Olen löytänyt kirppiksiltä aivan mielettömiä aarteita, joita ei varmasti kaupoista löytäisi. Mummoni vanha ompelukone mahdollistaa kirppislöytöjen muokkaamisen oman kokoisiksi tai vanhojen vaatteiden tuunaamisen nykyiseen tyyliin sopiviksi. Laitan myös omia käyttämättä jääneitä vaatteitani eteenpäin siskolle ja äidille, kirpparille sekä lahjoituksina vaatekeräyksiin. Suurin osa kiertueella päälläni nähtävistä asuista on aiemmin käytettyjä ja rakastettuja! Missipukeutuminen voi olla myös kestävää. Kuukausittainen vaatteisiin ja asusteisiin käyttämäni raha vaihtelee, mutta arvioisin vuosimääräksi noin 1 000 euroa.”
9. Satu Östring, Miss Suomi 1966
Jotkut missit ovat myös käyttäneet julkisuutta hyväkseen perustaakseen omia yrityksiä tai liittyäkseen jo olemassa oleviin yrityksiin korkeissa johtotehtävissä. Esimerkiksi monet entiset missit ovat perustaneet menestyksekkäitä vaate- ja kauneusalan yrityksiä, jotka edustavat modernia suomalaista designia ja yrittäjyyttä.