Synonyymi hyvä ominaisuus sanalle
Hyödyllinen idiootti on synonyymi putlerin persehuoralle. Julkisuuteen voi lausua ihan mitä vaan mutta jo vaatimus NATO:sta eroon paljastaa mistä oikeasti on kysymys.
Halusta mennä lutkuttamaan putleria.
puheenolle. Vanhin veljeni kuoli juuri äskettäin yli 90 vuotiaana ja hän kunnioitti kaikkia naisia ja antoi pusut kädelle. Sanoi vain, että siinä sitten oli hyvän makuinen tyttö. Oli tämän tytön ikä sitten mikä tahansa. Pitkästä iästään hän myös laski vitsiä, että on se kummaa, kun kaikki entiset tyttöystävät tulevat potkukelkalla vastaan, oli kesä, tai talvi, jos vielä elävät.
Toivon olevani samanlainen. Ilman huumoria täällä ei elä. Jokainen niin lihava, tai laiha kun on ja se on hyvä.
Minua on sanottu luperoksi koko ikäni, onneksi en enää ole, ainakaan omasta mielestäni olen sentään 182/73.
aikaisempiin nimityksiin kerron, että noita ei käytetty kotonani. Maalaiskylän perheillä oli hyvin erilaisia taustoja. Pojilla oli hyvät mahdollisuudet tutustua niihin, juoksennellessaan eri kavereiden kanssa kylillä.
Jokaisen talon ja mökin tupa (joka usein oli perheen ainoa huonetila) oli julkinen paikka, johon kuka tahansa saattoi poiketa. Perheen yksityisyyttä ei silloin suojeltu julkisuudelta nykyiseen tapaan.
Vanhemmat komentelivat lapsiaan vieraiden läsnäollessakin tavalliseen tapaan. Ja silloin kun aikuiset puhuivat keskenään leikillisesti lapsistaan, kakarat ja sikiöt saattoivat silloin olla hellittelyniminäkin.
---
Muistanpa erään naapurin ulkotilan toisesta kylästä. Teimme sinne viiden kilometrin etäisyydelle naapurin Riston ja rengin kanssa heinänhakumatkoja kevättalven aurinkoisina päivinä. Ajelimme hevosella järven yli heinähäkin kanssa ja lopun matkaa maitse. Kun renki oli hangonnut kuorman, jonka Risto ja minä poljimme tiiviiksi, poikkesimme vielä ulkotilan "pehtoorin" taloon huokaisemaan hetkeksi.
Sen talon kulttuuriin kuuluivat kirosanat joka toisena sanana aivan tavallisessa puheessa, mikä kuulosti kummalliselta.
Sen "pehtoorin" poika kävi myöhemmin tapaamassa Ristoa ja minua Riston pihapiirissä. Aikamme juteltuamme, moitimme poikaa kiroilemisesta ja käskimme hänen lopettaa heti. Hän ei itse huomannut puheessaan mitään erityistä eikä ymmärtänyt komenteluamme.
Kun pojan kiroilu ei harventunut, tuumimme Riston kanssa, että poikaa pitää nyt kurittaa. Tönäisimme kerran häntä, jolloin hän hämmästyneenä alkoi sellaisen puoli-itkuisen kiroilutulvan, ettei sitä kestänyt kuunnella. Niinpä touhusimme sitten lopun päivää hänen ehdoillaan.
Synonyymi hyvä perheenisä sanalle
Keksikää synonyymeja Rakkaalle, Kullalle, Nuppuselle, Kullannupulle, Puluselle, Lutuselle, Lutuposkelle, Armaalle, Ainokaiselle, Ihanaiselle, Kaunokaiselle, Prinssille, Prinsessalle... kun mä en keksi niitä enempää ja musta kun ois niin hauskaa niitä käyttää!
aikaisempiin nimityksiin kerron, että noita ei käytetty kotonani. Maalaiskylän perheillä oli hyvin erilaisia taustoja. Pojilla oli hyvät mahdollisuudet tutustua niihin, juoksennellessaan eri kavereiden kanssa kylillä.
Jokaisen talon ja mökin tupa (joka usein oli perheen ainoa huonetila) oli julkinen paikka, johon kuka tahansa saattoi poiketa. Perheen yksityisyyttä ei silloin suojeltu julkisuudelta nykyiseen tapaan.
Vanhemmat komentelivat lapsiaan vieraiden läsnäollessakin tavalliseen tapaan. Ja silloin kun aikuiset puhuivat keskenään leikillisesti lapsistaan, kakarat ja sikiöt saattoivat silloin olla hellittelyniminäkin.
---
Muistanpa erään naapurin ulkotilan toisesta kylästä. Teimme sinne viiden kilometrin etäisyydelle naapurin Riston ja rengin kanssa heinänhakumatkoja kevättalven aurinkoisina päivinä. Ajelimme hevosella järven yli heinähäkin kanssa ja lopun matkaa maitse. Kun renki oli hangonnut kuorman, jonka Risto ja minä poljimme tiiviiksi, poikkesimme vielä ulkotilan "pehtoorin" taloon huokaisemaan hetkeksi.
Sen talon kulttuuriin kuuluivat kirosanat joka toisena sanana aivan tavallisessa puheessa, mikä kuulosti kummalliselta.
Sen "pehtoorin" poika kävi myöhemmin tapaamassa Ristoa ja minua Riston pihapiirissä. Aikamme juteltuamme, moitimme poikaa kiroilemisesta ja käskimme hänen lopettaa heti. Hän ei itse huomannut puheessaan mitään erityistä eikä ymmärtänyt komenteluamme.
Kun pojan kiroilu ei harventunut, tuumimme Riston kanssa, että poikaa pitää nyt kurittaa. Tönäisimme kerran häntä, jolloin hän hämmästyneenä alkoi sellaisen puoli-itkuisen kiroilutulvan, ettei sitä kestänyt kuunnella. Niinpä touhusimme sitten lopun päivää hänen ehdoillaan.
On kahdenlaisia synonyymejä. On ikäänkuin positiivisia ja negatiivisia. Yritän löytää ylläolevasta jotain:
Lihava, ylipainoinen, läski, maapallon puolikas, ihrakasa, ollut ruoka-aikoina kotona, possu, "kookas", rouvavartaloinen, vatsakas, syöppö, itsensä paisuttanut...
aikaisempiin nimityksiin kerron, että noita ei käytetty kotonani. Maalaiskylän perheillä oli hyvin erilaisia taustoja. Pojilla oli hyvät mahdollisuudet tutustua niihin, juoksennellessaan eri kavereiden kanssa kylillä.
Jokaisen talon ja mökin tupa (joka usein oli perheen ainoa huonetila) oli julkinen paikka, johon kuka tahansa saattoi poiketa. Perheen yksityisyyttä ei silloin suojeltu julkisuudelta nykyiseen tapaan.
Vanhemmat komentelivat lapsiaan vieraiden läsnäollessakin tavalliseen tapaan. Ja silloin kun aikuiset puhuivat keskenään leikillisesti lapsistaan, kakarat ja sikiöt saattoivat silloin olla hellittelyniminäkin.
---
Muistanpa erään naapurin ulkotilan toisesta kylästä. Teimme sinne viiden kilometrin etäisyydelle naapurin Riston ja rengin kanssa heinänhakumatkoja kevättalven aurinkoisina päivinä. Ajelimme hevosella järven yli heinähäkin kanssa ja lopun matkaa maitse. Kun renki oli hangonnut kuorman, jonka Risto ja minä poljimme tiiviiksi, poikkesimme vielä ulkotilan "pehtoorin" taloon huokaisemaan hetkeksi.
Sen talon kulttuuriin kuuluivat kirosanat joka toisena sanana aivan tavallisessa puheessa, mikä kuulosti kummalliselta.
Sen "pehtoorin" poika kävi myöhemmin tapaamassa Ristoa ja minua Riston pihapiirissä. Aikamme juteltuamme, moitimme poikaa kiroilemisesta ja käskimme hänen lopettaa heti. Hän ei itse huomannut puheessaan mitään erityistä eikä ymmärtänyt komenteluamme.
Kun pojan kiroilu ei harventunut, tuumimme Riston kanssa, että poikaa pitää nyt kurittaa. Tönäisimme kerran häntä, jolloin hän hämmästyneenä alkoi sellaisen puoli-itkuisen kiroilutulvan, ettei sitä kestänyt kuunnella. Niinpä touhusimme sitten lopun päivää hänen ehdoillaan.