Viaplay F1, V Sport, hintatiedot ja studiotiimi


Suomessa Formula 1 -kilpailujen katsojaluvut nousivat usein miljoonaan ja suurimmillaan kohosivat lähelle kahta miljoonaa: kauden 2003 lähtöä seurasi 1 911 000 katsojaa, mikä oli vain pari tuhatta katsojaa vähemmän kuin vuoden 2000 lähdössä. Vuonna 2003 uutisoitiin, että F1-kilpailuilla oli Suomessa eniten televisiokatsojia suhteessa väkilukuun. MTV3:n lähettämiä kilpailuja seurasi kyseisenä vuonna keskimäärin noin miljoona suomalaista eli noin viidennes koko väestöstä. Saman selvityksen mukaan suurissa, noin 60 miljoonan asukkaan Euroopan maissa, katsojia oli suhteessa väkilukuun huomattavasti vähemmän kuin Suomessa: keskimäärin 3,6 miljoonaa, 9,7 miljoonaa ja 3,2 miljoonaa.


Kaudella 1994 Formula 1:n suosio kasvoi dramatiikan myötä, kun kauden 1994 vaati kaksi kuolonuhria. Kauden huippuna oli , jota seurasi enimmillään lähes miljoona suomalaista.

Yleisradio ja sen yhdessä kanssa omistama näyttivät 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alkupuolella F1-kilpailuja vuorotellen. Kolmoskanava oli saanut vuonna oikeudet näyttää kilpailuja, mutta tv-oikeuksien hinnat kiristyivät ja vuoteen 1990 mennessä Kolmosen panostus oli hiipumassa YLE:n vastaavan panostuksen suhteen. Radiolähetykset muuttuivat Keken lopetettua uransa kaudesta 1987 eteenpäin vain koostelähetyksiksi. Tänään Sunnuntaina-ohjelmassa f1-kilpailuja usein kuultiin vuosien 1987-1990 aikana. Aluksi kilpailuja selosti Raimo Häyrinen ja myöhemmin säännöllisemmin Juhani Sipilä. Vuonna 1991 kaksi kuljettajaa nimiltään Mika Häkkinen ja JJ Lehto pääsivät mukaan vakituisiin tiimeihin Dallaralle ja Lotukselle. Panostus lisääntyi merkittävästi kaudelle 1991. Niinpä YLE näytti muun muassa Mika Häkkisen ensimmäisen kilpailun suomeksi selostettuna. Selostajana toimi Markku Pentikäinen YLE TV1:n puolella. Vuonna 1992 näytettiin viimeistä kertaa Suomen televisiossa kolmella kanavalla Formula 1-kilpailuja. TV1:n viimeisen lähetyksen Magny-Coursilta Ranskasta selosti Tapio Suominen.

Formula 1 -sarjan tv-oikeudet ovat NENT Group Finlandilla

Kaudesta 2004 eteenpäin kilpailuja selosti urheilutoimittaja , jonka kanssa kilpailuja ovat kommentoineet varikkotoimittaja Timo Pulkkinen ja silloin tällöin Keke Rosberg, Jyrki Järvilehto ja Mika Salo. Erkki Mustakari on ollut mukana selostamassa vapaita harjoituksia ja aika-ajoja. Vuonna 2007 koostelähetyksiä ovat selostaneet Kyllönen, Mustakari ja välillä myös Järvilehto. Kaudesta 2008 eteenpäin Järvilehto kommentoi MTV3 Maxilla suoria lähetyksiä, kunnes joutui pahaan veneonnettomuuteen kesällä 2010. Tämän jälkeen hänen paikkansa kommentaattorina otti Mustakari. Kaudella 2011 Mika Salo toimi kommentaattorina kuudessa kisassa. Kaudella 2012 Bahrainin Grand Prix selostettiin Suomesta käsin sillä MTV3:n selostajahenkilökunnan turvallisuutta ei kyetty takaamaan riittävästi. Kaudella 2012 ja 2013 Mika Salo hoiti suurimman osan kommentaattorin virastaan yhdessä f1-selostaja Oskari Saaren kanssa. Kauden 2013 lopulla Mika Salo jäi sivuun suurilta osin f1-kommentoinneistaan ja hänen paikkansa on tullut enimmäkseen täyttämään kaudesta 2014 eteenpäin . Bahrainin Grand Prixin jälkeen vuonna 2012 Erkki Mustakarin rooli kommentoinneissa alkoi vähentyä kun taas Mika Salon vuorostaan alkoi kasvamaan. Vuonna 2013 eli viimeisellä kaudellaan Mustakari oli paikalla vain osassa kauden kilpailuja. Erkki Mustakarin viimeiseksi kommentoimaksi kilpailuksi jäi 2013 Italian Grand Prix. Vuonna 2014 Toni Vilander oli kommentaattorina tuttuun tapaan ja ensimmäistä kertaa säännöllisemmin kaudella. Hänen lisäkseen kommentaattorina oli kauden aikana Mika Salo. Teknisenä asiantuntijana ja silloin tällöin kommentaattorina esiintyi myös . Erkki Mustakari keskittyi vuorostaan Radio Novan formulalähetyksiin silloin tällöin ja tämän lisäksi kävi Espanjan Grand Prixissä 2014 paikan päällä. Timo Pulkkinen jatkoi myös varikkotoimittajana ja vapaiden harjoitusten selostajana.

alkoivat Formula 1 -sarjan historian hankalimmat ajat. Ranskalainen tulokastalli tuli mukaan 1,5-litraisella turboahdetulla -autollaan. Vaikka turbo oli ollut sallittu jo 11 vuotta aikaisemmin, ei yksikään talli ollut sitä käyttänyt ennen Renault'ta. Sen sijaan Lotus kehitti ensimmäisiä ja saavutti niillä menestystäkin 1977 ja . 1977 Lotuksen autot olivat nopeita, mutta epäluotettavia. 1978 myös muut tallit ryhtyivät kehittämään maaefektiautoja, jotka mahdollistivat huomattavasti voimakkaamman . Kehitystyö tuotti tulosta, kun amerikkalainen voitti mestaruuden -autolla kaudella 1978. Lotus voitti myös valmistajien mestaruuden. Andrettista tuli ensimmäinen ihminen, joka on kyennyt voittamaan mestaruuden sekä -sarjassa että Formula 1:ssä.

Kisan piristävät yllättäjät olivat Red Bullin Alexander Albon ja McLarenin Carlos Sainz. Albon nappasi uransa parhaan tuloksen tullen maaliin neljäntenä ja Sainz on näyttänyt lupaavia otteita läpi kauden, joka antaa osviittaa siitä, että hänellä on vielä todellinen läpimurto edessään. Kimi Räikkösen vastoinkäymiset jatkuivat edelleen, sillä hänen oli tyytyminen jo viidenteen kisaan ilman pisteitä. F1-kisa ei olisi myöskään mitään ilman kohuja, sillä Racing Pointin talli teki protestin Renaultia vastaan sääntöjenvastaisen teknologian käytöstä autoissaan. Protesti on hyväksytty käsittelyyn, ja läpi mennessään tarkoittaisi diskausta Renaultin kuskeille.

Keke Rosbergin väitettiin 3. maaliskuuta 1978 päässeen ensimmäisenä suomalaisena mukaan F1 MM-osakilpailuun. Tieto oli väärä, mutta myöhemmin Rosberg osoittautui ensimmäiseksi menestyneeksi suomalaiseksi F1-kuljettajaksi. Kaksi viikkoa ensimmäisen kilpailunsa jälkeen Rosberg voitti Silverstonessa ajetun MM-sarjan ulkopuolisen kilpailun Theodore-tallin autolla. Suomen lehdistö oli voitosta riemuissaan ja uskoi kaiken olevan enää Rosbergista itsestään kiinni, vaikka tallin auto oli yhtä heikko kuin aikaisemminkin. Kausi 1978 oli Suomessa siihen mennessä seuratuin. TV:stä tuli jopa Monacon F1-kisa TV2:lta. Osin Monacosta alkanut televisiointi johtui myös siitä, että Silverstonen ulkopuolisen kilpailun jälkeen ajettiin Long Beachissa. Long Beachin kisa jäi myöhäisen ajankohdan vuoksi näyttämättä ja Monaco näytettiin myös ajankohdan sopivuuden takia. Monacon kilpailu oli myös ennen vuotta 1978 usein televisioitu kilpailu. Kauden aikana televisioitiin myös Anderstorpin kilpailu. Aluksi Anderstorpin kilpailun piti tulla suorana radiosta, mutta lopulta kilpailu Ruotsista lähetettiin yllätyskisana televisiosta. Syy siihen oli kilpailun ajankohdalla. Kisa ajettiin lauantaina ja siten radiossa ei tullut lähetystä. Yleensä f1:sten radiolähetykset ajoittuivat Tänään Sunnuntaina-ohjelmiin. Lisäksi Urheiluruutu ryhtyi säännöllisesti lähettämään raportteja Euroopassa ajetuista kilpailuista. Ennen vuotta 1978 Urheiluruudun f1-lähetykset rajoittuivat lähinnä Monacoon, Anderstorpiin tai muuhun kuuluisaan kilpailuun. Lisäksi Urheiluruutuun pääsivät usein myös erilaiset kuljettajien suuret onnettomuudet ja kuolonkolarit. Kuitenkin suuret lehdet kuten Helsingin Sanomat ja Kansan Uutiset olivat tärkeämpiä tiedonlähteitä. Kilpailuista uutisoitiin jopa värikuvien kera, mutta tallien nimet puuttuivat usein kokonaan. Laji oli vieläkin varsin tuntematon Suomessa. Kilpailujen radioinnit olivat yleistyneet kaudella 1978 lähtien jonkin verran ja televisiolähetyksiä ryhtyi lähettämään myös . Lehdistössä ei kuitenkaan riemuittu lisääntyneestä f1:n tiedoista Silverstonen voiton jälkeen. Esimerkiksi ei monen muun lehden tavoin juurikaan uutisoinut Rosbergistä. Paljon huomiota Suomessa sai myös ruotsalaisen kuolema kilpailuonnettomuuden jälkeen. Kuolemasta kirjoitettiin eräissä lehdissä laajoja artikkeleita, joissa oli myös runsaasti kuvia. Kaudella 1979 tiedotus oli alkukaudesta niukkaa, koska Rosberg ajoi Amerikassa. Huhtikuun puolivälissä 1979 Helsingin Sanomissa kerrottiin entisen f1-kuljettaja Keijo Rosbergin siirtyneen ajamaan Can-Am-sarjaa Yhdysvaltoihin. Monacon jälkeen Rosberg pääsi Wolfille James Huntin lopetettua uransa. Kausi oli vaikea ja pisteitä ei tullut. Keken ajettua Ranskassa yhdeksänneksi Helsingin Sanomissa oli laaja katsaus Keken ajoon. Sen jälkeen otsikot vähenivät keskeytysten myötä ja uutisointi edelliseen kauteen verrattuna oli vähäisempää.


Katso F1 TV-lähetykset ilmaiseksi netissä 2024

Onko tänään Formula 1 tapahtumia? Sen löydät helposti sivuiltamme, mutta pääsääntöisesti tapahtumat sijoittuvat aina perjantain ja sunnuntain väliselle ajalle. Formula 1 -lähetykset tänään voivat käsittää vapaat harjoitukset, aika-ajot tai itse kisatapahtuman. Tälläkin kaudella on myös luvassa F1-sprinttikisoja, jotka hieman muuttavat viikonlopun tapahtumien aikataulua.

F1-kausi 2024: Kisakalenteri ja aikataulut

Kaudella 2000 Salo ajoi -tallissa, ja hän sijoittui parhaimmillaan Monacon ja Saksan GP:issä viidenneksi ja keräsi yhteensä kuusi MM-pistettä. Seuraavaksi kaudeksi 2001 hän siirtyi uuden -tallin testaajaksi. Vuoden testaamisen jälkeen Toyota aloitti kilpailemisen kaudella 2002. Salo sai tallin ensimmäiset pisteet kauden avauskilpailussa , minkä lisäksi hän sai vielä pisteen yhdessä kilpailussa. Salo lopetti uransa kauden 2002 jälkeen, kun Toyota päätti olla ajattamatta häntä enää seuraavalla kaudella, vaikka sopimusta olisi ollut vielä vuosi jäljellä.

Uutiset, tulokset, TV, lähetysajat, live

Formula 1 -sarjan 75. maailmanmestaruuskausi starttasi maaliskuun alussa Bahrainista. Formula 1 -kauden 2024 kaikki harjoitukset, aika-ajot ja osakilpailut näet suorana V sport -kanavilla . Selostajana toimii viime vuosien tapaan Niki Juusela. F1-kisakalenteri sisältää ennätykselliset 24 osakilpailua, joista uutena tulokkaana on Kiinan osakilpailu. Kauden päätöskisa ajetaan marraskuun lopussa tuttuun tapaan Abu Dhabissa. Suomalaiskuljettajista tälläkin kaudella mukana on Valtteri Bottas, joka ajaa Sauber-tallissa.

Katso Formula 1 2024 TV-lähetykset

F1-Fanisivuilla keskitymme tällä hetkellä vain Formula 1:n seuraamiseen, mutta F2- ja F3-luokkien uutiset, tulokset ja tilastot ovat löydettävissä sarjojen omilta verkkosivuilta. Sivuilta löytyy myös reaaliaikainen tulospalvelu kisaviikonloppujen aikana "Live Timing" -valikon alta.