Frisbeegolfrata kuudella korilla.
Vuonna 2018 frisbeegolfratoja oli PDGA:n tilastojen mukaan noin 7500 − vuodesta 2000 ratojen määrä oli kasvanut kolminkertaiseksi. Radoista lähes 5600 sijaitsee Yhdysvalloissa. Suomessa ratoja oli vuonna 2018 noin 650 ja Ruotsissa noin 200, muualla Euroopassa ja Kanadassa noin 100 kummassakin. Joulukuussa 2014 Suomessa oli 427 rataa ja vuoden 2015 lopussa jo 500. PDGA:n lisenssijäseniä on 18 000, mutta lajia säännöllisesti harrastavien määräksi arvioidaan 500 000. Yhdysvallat on lajin suurvalta muutenkin kuin ratojen määrässä. Pelaajia, joiden rating on 1 000 tai yli, oli 18.12.2012 päivitetyn listan mukaan 230. Heistä 188 oli Yhdysvalloista, Ruotsista 15 ja Suomesta 14, muista Euroopan maista (Saksa, Tanska, Norja, Sveitsi, Ranska, Belgia) yhteensä 6. Lisäksi samaan kategoriaan kuului 4 pelaajaa Japanista, 2 Kanadasta ja 1 Australiasta.
Idea jonkin kiekon heittämisestä koriin on syntynyt ja unohtunut useita kertoja, mutta nykyään frisbeegolfina tunnetun lajin kehitys lajina kytkeytyy frisbeen kehitykseen välineenä. Tärkeä taustahenkilö on ollut Ed Headrick, joka vuonna 1964 kehitti frisbeestä tarkemmin heitettävän version. Tämä loi edellytyksen frisbeen ja sitä kautta frisbeegolfin suosiolle. Headrick myös kehitti ja patentoi ensimmäiset metalliketjuilla varustetut korit. Hän on ollut mukana perustamassa sekä että . Toinen lajin kehitykseen huomattavasti vaikuttanut on George Sappenfield. Hän alkoi 1960-luvun lopulla järjestää frisbeegolfkilpailuja yhteistyössä frisbeen tavaramerkin haltijan kanssa. Vuoteen 1983 lajia pelattiin samoilla kiekoilla, joita käytetään kopitteluun. Nykyisiin kiekkoihin verrattuna ne olivat epätarkkoja ja tuulelle alttiita. Jan Sobel ja Dave Dunipace keksivät pienentää kiekkojen läpimittaa, madaltaa niitä ja leventää niiden reunusta, jolloin syntyi nykyisin tunnettu frisbeegolfkiekko.
Suomessa on useita satoja liitokiekkogolfratoja. Radat voidaan ryhmitellä vaikeuden (kirjainlyhenteet) ja varustelun (numerot 1–3) mukaan. Vaikeimpia ovat vähintään 18 maalikorin kilpatasoiset radat (A-luokka: AAA1, AA1, AA2, AA3, A1, A2 ja A3; väylien pituus 50–300 metriä). Niitä helpompia ovat eritasoiset 9–17 maalikorin harrastajaradat (B-luokka: BB1-B3; väyläpituus 50–150 m). Näille molemmille pääluokille on määritelty radan läpikäyntiin vaadittava ihanneheittomäärä eli par-arvo. Lisäksi väyliä voidaan luokitella vähintään 7 korin aloittelijaratoihin (C-luokka; väylät pääsääntöisesti alle 75 m) ja 3–6 korin koululaisratoihin (D-luokka). A-luokan ratoja oli kesän 2016 alkaessa Suomessa yli 120 kappaletta, B-luokan ratoja yli 130, C-luokan ratoja yli 140 ja D-luokan ratojakin kymmeniä. Vuonna 2021 Suomessa oli yli 800 frisbeegolfrataa, pelattuja kierroksia noin 5 miljoonaa sekä rekisteröityjä seuran jäseniä 10 188. Samana vuonna Suomen kunnista vain kolmella ei ollut rajojensa sisällä frisbeegolfrataa.
Frisbeegolfrata kuudella korilla.
Frisbeegolfausta harrastava tarvitsee muutakin kun kiekkoja. Täältä löydät muut tuotteet kuten korit, tuolit ja birdie bagit, joita tarvitset radalle!
Euroopan frisbeegolfin kattojärjestö, PDGA Europe, on käynnistänyt useita toimia, joiden tarkoituksena on edistää frisbeegolfseurojen kehitystä. Hiljattain julkaistu 36-sivuinen opas “How...
Etsitkö soveltuvaa joululahjaa frisbeegolfista innostuneelle läheisellesi? Frisbeegolfmedia keräsi Parhaat joululahjat frisbeegolfarille vuonna 2024. Näistä viidestä ideasta löytyy varmasti juuri sinun...
Frisbeegolfissa ote kiekosta eroaa hiukan siitä, mihin olet ehkä tottunut heitellessäsi perinteistä frisbeetä. Kopitellessa on usein tapana heittää kiekkoa siten, että etusormi on kiekon etureunaa vasten. Tämä ei ole erityisen toimiva tapa frisbeegolfissa, sillä sen seurauksena heittoon ei saada riittävästi voimaa. Parempi tapa on taittaa neljä sormea kiekon alapuolelle peukalon jäädessä yläpuolelle. Peukalo osoittaa kohtisuoraan eteenpäin, ei siis kiekon keskelle, ja on noin parin sentin päässä kiekon reunasta. Sormien asennoissa kiekon alapinnalla on runsaasti vaihtoehtoja. Ns. power grip -asennossa sormet on puristettu tiukasti reunaa vasten, kun taas ns. fan grip tai fork grip -asennoissa sormia on levitetty laajemmalle alueelle. Jokaisella on hiukan erilainen käsi, joten yhtä ainoaa oikeaa otetta ei ole olemassa. Kokeile, mikä tuntuu sinusta parhaimmalta.
Kaikkea mitä haluat tietää frisbeegolfista sivuilta
Tule tutustumaan frisbeegolfiin ja nauttimaan ulkoilusta hyvässä seurassa! Toimintamme sopii frisbeegolfia harrastaville, mutta myös juuri lajin aloittaneille tai sitä harkitseville. Meillä saat heittoseuraa, tarvittaessa opastusta ja pääset kiertämään erilaisia ratoja Turun seudulla ja välillä kauempanakin. Noudatamme frisbeegolfin sääntöjä ja etikettiä.
Tervetuloa kokemaan Rock Valley - frisbeegolfia parhaimmillaan!
Turun Ladun frisbeegolf-toiminta on aktiivisimmillaan sulan maan aikana, huhtikuulta syys-lokakuuhun. Tuolloin järjestetään ohjattuja yhteiskierroksia 1-3 kertaa viikossa. Yhdessä kierretyt radat vievät aikaa n. 1-3 tuntia, riippuen mm. väylien määrästä. Järjestämme myös frisbeegolfretkiä, lajitutustumisia, leikkimielisiä kilpailuja ja muita tapahtumia.
Haasta itsesi rinnefrisbeegolfissa.
Liittyminen frisbeegolfseuraan kannattaa, jos pelikertojasi ei voi laskea enää yhden käden sormilla. Seuran jäsenenä hyödyt monista eduista, mutta pääset myös vaikuttamaan lajin kehitykseen. Frisbeegolfseuroja löytyy Suomesta yli 200.
Jokipuiston koulun frisbeegolfrata
Viikingit järjestävät erilaisia frisbeegolfin tapahtumia Helsingissä aina lajiesittelyistä kansainvälisiin kilpailuihin. Tarjoamme myös ilmaista opastusta lajiin tutustujille sekä ohjattuja harjoituksia jäsenillemme.
18-väyläinen frisbeegolfrata Talmassa.
Useat frisbeegolfseurat ympäri Suomea järjestävät viikoittaisia vapaamuotoisempia kisoja virallisten Suomen frisbeegolfliiton kilpailujen lisäksi.