Hyvä aika maratonilla riippuu juoksijan tasosta


Kun on ajankohtaista, aloittelevan juoksijan on syytä ensimmäisenä varmistaa, että varusteet ovat kunnossa. Juoksijan tärkeimmät instrumentit ovat jalat, joten ehdottoman tärkeää on, että juoksukengät ovat hyvät ja omaan jalkaan sopivat! Omasta lähtötasosta riippuen maratonille valmistautumiseen suositellaan yleisesti vähintäänkin kuuden kuukauden, mutta mielellään vuoden harjoittelujaksoa, joten varsinkin Suomen olosuhteissa harjoituskauteen mahtuu monta vuodenaikaa – kuhunkin säähän sopiva vaatetus kannattaa siis hankkia.


Harjoittelulle kannattaa laatia suunnitelma – toisin sanoen laatia itselleen ohjelma, jota harjoitellessa noudattaa. Hyvällä suunnitelmalla varmistetaan, että treeniä tulee omaan tavoitteeseen nähden riittävästi. Jos harjoittelua ei ole ollut tarpeeksi tai se on ollut vääränlaista, huomaa sen takuuvarmasti varsinaista maratonia juostessa. Toisaalta toisessa ääripäässä vaarana on, että innostunut aloitteleva juoksuharrastaja juoksee liian paljon liian nopeasti, mistä voi seurata erilaisia vaivoja ja pahimmassa tapauksessa jopa vammoja.

Kun toden teolla haluaa päästä aistimaan suuren maailman tunnelmaa, kannattaa suunnata katse kansainvälisesti suurimpien maratonien joukkoon. Niitä ovat esimerkiksi Berliinin, New Yorkin, Bostonin ja Tokion maratonit. Berliini on houkutteleva vaihtoehto varsinkin jos haluaa tavoitella hyvää aikaa, sillä tämä tasaisen juoksureitin tarjoava maraton on 2000-luvulla toiminut useiden maailmanennätysten näyttämönä.

Miten paransin maratonaikaani 40 minuuttia vuodessa -

Erikoisen ennätyksestä tekee se, että Taina juoksi koko matkan 27 kiloa painava jääkaappi selässään.31-vuotiaan Tainan aika täyspitkällä 42 kilometrin mittaisella maratonilla oli kolme tuntia, 53 minuuttia ja 14 sekuntia.– Olo on yllättävän hyvä.

15 kilometrin kyltin kohdalla järkytyin hieman, sillä tuntui, että olisimme juosseet jo ikuisuuden. Puolikkaan maratonin ajaksi sain 2:24:51 ja sama tempo pysyi loppuun asti, vaikka juomatauoilla käyttämäni aika hieman pitenikin. Puolikkaan kohdalla tuntui siltä, että juoksu sujuu ja nautin siitä. Pisin koskaan juoksemani lenkkihän oli vain 24 kilometriä, joten siitä eteenpäin olin vain supertyytyväinen, kun juoksu tuntui hyvältä ja ylitin itseäni kilometri kilometriltä. Kahdenkympin kohdalla olin pysähtynyt kaivamaan juoksuvyöstä kuulokkeet, ja kuuntelin musaa toisen puolikkaan. Samaan aikaan satuin juuri h-hetkellä katsomaan, kun nainen oli pysähtynyt tien viereen, nojasi jalkoihinsa ja oksensi kaaressa vesioksennusta. Onneksi itse säästyin pahoinvoinnilta.

Samaa mieltä edellisen kanssa: Kyllä se maaliinpääsy on maratonilla aina ykkösasia ainakin itselle. Aikatavoitteet tulee vasta kakkosena. Tiedän juoksijoita jotka mieluummin keskeyttävät jos näyttää tulevan huonohko aika (omiin tavoitteisiin nähden). Itse otan mieluummin huonon ajan ja sinnittelen maaliin, vaikka osan matkasta kävellen, kuin keskeyttäisin. Maaliin päästy maratoni on aina läpijuostu, keskeytettyä maratonia ei voi laskea juostuksi. Kyllä minäkin keskeytän jos tuskat on niin kovat ettei voi juosta eikä kävellä, niinkuin pojalleni kävi 35 km kohdalla. Lonkkatuskien takia oli mentävä autolla maaliin.

Myös tapahtumia voi hyödyntää näissä harjoituksissa, eli jos olet osallistumassa kymmenen kilometrin juoksuun, voit juosta pohjille kymmenen kilometriä maratonrytmillä ja pitää pienen palautuksen ennen tapahtumassa juostua kymppiä. Sama homma viidellä kilometrillä. Eli esimerkiksi ennen “kilpailustarttia” 2-3 x 5 km maratonrytmillä. Passelit palautukset pitkissä toistoissa 2-3 minuuttia. Jos yhdistät tapahtumiin niin luonnollisesti pidempi ennen kilpailutoistoa niin saa rauhassa hakeutua lähtöpaikalle. Palautuksien aikana voi myös nappailla geelejä ja ottaa urheilujuomaa.


Nyt on hyvä aika ilmoittautua Vaasa Maratonille

Yksi maratonohjelmien viimeistelyvaiheen ydintreeni voi olla 2-4 x 3-10 kilometrin vedot maratonvauhtia ja hieman reippaampaa. Perustreenikaudella esimerkiksi kaksi viiden kilometrin toistoa on hyvä totuttautuminen mutta valmistautumisjaksolla mieluusti näkisin kolme toistoa suoritettavan. Lähde liikkeelle ensimmäinen veto maratonrytmillä tai hieman hitaampaa ja jos fiilis on hyvä niin voit nostaa seuraaavissa vedoissa hieman tahtia tai keskittyä tasavauhtiseen sarjaan. Jos taas kulku ei ole ihan parhaimmillaan, vauhdin voi hyvin vakiinnuttaa tasaisiin tahteihin joka vedolla. Useimmiten suosittelen treenin suoritettavaksi maratonmaisessa ympäristössä tasaisella asfalttibaanalla tai jos tekee rankemmilla profiileilla varustetuilla väylillä, pitää vauhdit muokata sen mukaan että tuntuma säilyy maratonmaisen rentona. Pituutta voi mallailla erimittaisiksi jälleen oman tason ja mieltymysten mukaan.

Millä kisavauhdilla maratonille

mutta olen juossut joskus aiemmin. Juoksen kesässä pari kokonaista ja yhden tai kaksi puolikasta.



Naiselle voisi sanoa, että hyvä aika on jossain 1.35-1.45. Oma enkka on 1.42.



Huono aika alkaa olla siellä 1.55 ja sitä hitaampaa.



Jos puolikkaaseen menee 2.15, olisin jo sitä mieltä, että ei turhaan kannata edes lähteä.

Mikä on hyvä aika ensimmäiselle puolimaratonillesi

35 kilometrin juomapisteellä vatutus oli aika rankka. Tiesin, että matkaa oli vain vähän, mutta minua ei olisi huvittanut juosta enää metriäkään. Join energiajuoman ja mukin vettä ja kävelin pisteen rauhallisesti läpi ja kuulin musiikin läpi kun nimeäni huudettiin ja hahmo lähestyi minua: puolisoni veli, joka asuu Tukholmassa. Vaihdettiin muutama sana ja hän lausui taikalauseen: oj va du ser fräsch ut. Jaksoin taas jatkaa juoksua, kunnes jalat vain päättivät kävellä noin 39 kilsan kohdalla. Sain itseni uudelleen liikkeelle, kun katsomosta joku läppäsi yläfemmat kanssani ja huusi, kämpa på, kör nu bara, du är grym. Tässä vaiheessa olin hukannut jänikset. Erityiskiitos täytyy antaa tanskalaiselle ultrajuoksijanaiselle, joka toimi viiden tunnin jäniksenä ja biletti ja bailasi juostessaan ja tartutti meihin muihinkin omaa hyvää fiilistään! Todella inspiroiva tyyppi.

Kuinka paljon maratonille pitää treenata? 12 viikon ihme, 2. osa

Lähdimme kaksi ja puoli tuntia ennen juoksun alkua kävelemään lähtöpaikalle, jonne oli hotellilta vajaa kolme kilometriä matkaa. Saavuimme hyvissä ajoin paikalle ja onnittelimme itseämme siitä, että ei tarvinnut seistä numerolappujonossa. Menimme kentälle lähelle omia narikkapisteitä. Vessajonot olivat siedettävät vielä tuossa vaiheessa. Istuskelimme reilun tunnin pitkähihaisissa vaatteissa ja saimme seuraa årelaisesta naisesta, joka oli juossut monia maratoneja ja Tukholmassakin hän oli jo 8. kertaa. Hän kertoi meille tärkeää informaatiota maratonista, sen tarjoiluista ja lähtöpaikkaan siirtymisestä. On kyllä hieno taito osata ruotsia! Noin puoli tuntia ennen lähtöä riisuimme turhat vaatteet pois ja jätimme kassit narikkaan: itse juoksin pitkissä sukissa, pitkissä trikoissa, urheilutopissa ja lyhythihaisessa juoksupaidassa. Se oli sopivasti, ei liikaa. Jossain vaiheessa oli jopa vähän viileä olo.