Malline:Jääkiekon maailmanmestarit
Jääkiekon Maailmanmestaruus vuosimallia 2025 ratkeaa muutaman vuoden jälkeen Ruotsissa ja Tanskassa! Jännitä mukana Leijonien taivalta! Kaikki Leijonat – pelit MTV3 kanavalla ja kanavan suoratoistossa, kaikki turnauksen pelit sitten tätä nykyä ja Vsportin puolelta. Jääkiekon MM 2025 pelataan 9.-25.5.2025!
Kun puhutaan jääkiekon maailmanmestaruuskilpailujen historiasta, Kanadan jääkiekko nousee väistämättä keskiöön. Aiemmista voitoista ja menestystarinoista puheenollen, ei voida sivuuttaa vuosien 1930 ja 1952 välisen ajanjakson dominanssia jääkiekossa, jolloin Kanada oli kiekon kiistaton suurvalta.
Myöhemmin Koivusta tuli historian ensimmäinen eurooppalainen, joka valittiin Montréal Canadiensin kapteeniksi, sekä yksi jääkiekkomaailman arvostetuimmista johtajista ja pelaajista.
Muistatko kaikki Suomen jääkiekon maailmanmestaruudet?
Kanada vakiinnutti nopeasti asemansa jääkiekon mahtimaana voittaessaan ensimmäiset olympiakultansa vuoden 1920 kisoissa. Tämä voitto asetti Kanadan johtoasemaan, joka jatkui vuosien halki, kattaen myös vuosien 1924 ja 1928 talviolympialaiset. Nuoren valtion urheilullinen itsetunto ja kansainvälinen maine kasvoivat rinnakkain sen kerätessä maailmanmestaruudet itselleen.
Alkuvuosina jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut toimivat rinnakkain olympialaisten kanssa, ja vielä vuoteen 1968 asti ne olivatkin yksi ja sama tapahtuma. Usein olympialaisten jääkiekko-otteluiden tulokset laskettiin samalla maailmanmestaruuskilpailujen tuloksiksi. Muutos erillisiksi kilpailuiksi tapahtui, kun IIHF päätti järjestää MM-kisat vuosittain, antaen olympialaisille ja MM-kisoille selvästi toisistaan erotetut roolit jääkiekon kansainvälisessä kilpailukalenterissa. Rinnakkain eläneet kilpailut ovat säilyttäneet tiiviin suhteen, mutta nykyään molemmat edustavat ainutlaatuisia hetkiä jääkiekkohistoriassa.
Jääkiekon MM-kisojen merkitys urheilumaailmassa on kiistaton. Tämä kansainvälisesti arvostettu turnaus on tullut tunnetuksi paitsi urheilullisesta kilpailusta, myös kansojen välisen yhteisön ja kulttuurien kohtaamispaikkana. Jääkiekon MM-kisojen historiallinen perintö ja korkea laadun taso ovat luoneet sen ainutlaatuisen arvostuksen, jonka vuoksi turnaus houkuttelee vuosittain miljoonia faneja ympäri maailman.
Toisaalta tuota 14 maan formaattia voisi kehittää siihenkin suuntaan, että molemmista seitsemän maan lohkosta pääsisi kolme parasta jatkoon. Joko jatkosarjan muodossa (epätodennäköisempi) tai lohkovoittajat suoraan välieriin sekä lohkokakkoset ja -kolmoset puolivälieriin (todennäköisempi). Se, että pelattaisiin alkusarjan ja pudotuspeleissä kuuden maan jatkosarja 14 maan turnauksessa, lisäisi yksittäisen maan ottelumäärää mitalipeleissä 11 otteluun. Näin ollen olisi epätodennäköistä peluuttaa jatkosarjaa kyseisessä mallissa. Siksi tuo toinen ehdotus taitaisi olla todennäköisempi, mikäli jääkiekon MM-kisojen pääsarjaa supistettaisiin 14 maan turnaukseksi.
Tšekki on jääkiekon maailmanmestari – Praha villiintyi mestaruudesta
Toki siis perinteen takia ymmärrän, että kolme parasta halutaan palkita. Ja alun perin itselleni oli ihan okei, että myös pronssipeli pelataan. Teemu Selänteen kommentti vuoden 2008 jääkiekon MM-pronssipelin jälkeen pisti kuitenkin miettimään. "On mielekkäämpää voittaa pronssi kuin hävitä hopea." Onhan se ilman muuta kova juttu, kun pääsee kolmen parhaan joukkoon ja sen kautta mitaleille, sitä en kiistä. Mielestäni olisi kuitenkin hyvä koittaa jotekin korostaa mitalisijojen oikeaa arvojärjestystä. Kulta olisi ykkösjuttu, hopea kakkosjuttu ja pronssi kolmosjuttu. Nykyformaatilla tämä tuntuu helposti vääristyneen ainakin hopean ja pronssin kohdalla. Jos halutaan kolme parasta noin palkita, voisi jääkiekossa suorittaa sen mieluummin sarjamuotoisena. Vaatisi kylläkin siis MM-kisoihin helposti sen, että on ylempi ja alempi lohko ja molempiin nykyjoukkuemäärällä kahdeksan maata kerrallaan. A-lohkossa kamppailtaisiin mitalisijoista ja putoamisesta B-lohkoon, jossa puolestaan kamppailtaisiin noususta A-lohkoon ja putoamisesta alemmas. Tähän kohtaan on varmasti helppo vääntää, että kyseisessä mallissa olisi vain puolella nykyiseen verrattuna mahdollisuudet mestaruuteen lähtökohtaisesti. Mielestäni sarjamuotoisesti pelaamalla voitaisiin paremmin pystyä ylläpitämään sitä mitaleiden arvojärjestystä kuin kuuluisi. Kakkossijasta pitäisi enemmän olla ylpeä kuin kolmossijasta, vaikkakin molemmat kovia sijoituksia ovatkin.
Mielessäni olen miettinyt sitä, kuinka usein jääkiekon arvokisat voitaisiin peluuttaa ainakin maajoukkueiden osalta. Parittomina vuosina MM-kisat, talviolympialaisten yhteydessä olympiaturnaus ja muina vuosina maailmancup. Ongelmaksi saattaisi tosin tulla helposti se, että maailmancup ja MM-kisat osuisivat toisinaan saman kauden kohdalle. Maailmancup mielletään kai helposti syysturnaukseksi ja MM-kisat kevätturnaukseksi. Kun jääkiekkokausi aloitetaan syksyllä ja päätetään keväällä, väkistäenkin tuo mainitsemani "ongelma" tulisi toisinaan vastaan, vaikkakin nuo turnaukset siis eri vuosien puolella pelataan.
Tuosta pronssipelistä tuli muuten mieleen se, että sen oli ilmeisesti tarkoitus poistua jo tämän vuoden MM-lätkästä. Kalervo Kummolalta oli tullut perusteluksi esimerkiksi se, että loppujen lopuksi vain mestarit muistetaan. Mutta aika näyttää, poistuuko pronssipeli MM-lätkästä joskus ja muutetaanko kolmen parhaan ratkaisemista jossain vaiheessa suuntaan tai toiseen.
Mikä maa voitti jääkiekon maailmanmestaruuden viimeksi
En tiedä, onko tälle ketjulle tilausta, mutta ajattelin nyt näin ainakin ajankulukseni avata. Mitäs mieltä täällä ollaan jääkiekon MM-kisojen formaatista? Mikä olisi mielestäsi paras formaatti jääkiekon MM-kisoihin? On kritisoitu, että kisat järjestetään turhan usein. Toisinaan tulee kommenttia siitäkin, että pääsarjassa pelaa liikaa maita kerralla. Esimerkiksi 12 maan pääsarja per turnaus on koettu urheilullisesti paremmaksi, kun taas nykyisen joukkuemäärän (16) on sanottu nostaneen pienempien lätkämaiden tasoa.
Kun kisat pidetään joka vuosi, mielestäni jonkinlainen porsaanreikä on siinä, että kunkin vuoden kisaisännyys päätetään vuosikausia ennen kuin kyseinen turnaus edes pelataan. Vuonna 2009 Saksa sijoittui sijalle 15, mutta ei pudonnut sarjaporrasta alemmas oltuaan vuoden 2010 kisojen isäntämaa. Sijoilta 14 ja 16 sitten tippuivat maat alemmas seuraavaksi vuodeksi. Ja nyt vuoden 2016 kisoissa Saksa ja Ranska voivat sijoittua alkulohkossaan kahdelle viimeiselle sijalle, koska eivät voi tippua ollessaan vuoden 2017 kisojen isäntämaina. Jos Saksa ja Ranska olisivat tämän vuoden kisoissa lohkossaan kahdella viimeisellä sijalla, tippuisi alemmalle tasolle seuraavaksi vuodeksi vain toisen lohkon viimeinen. Tähän liittyen pitäisi mielestäni joka vuosi tiputtaa pääsarjasta aina kaksi heikointa maata alemmas ja nostaa alempaa kaksi parasta ylemmäs. Kun kaikki seuraavan vuoden turnauksen 16 maata ovat tällä tavoin selvillä, sovittaisiin näistä maista seuraavan vuoden isäntämaa. Pidetäänhän Euroviisutkin joka vuosi ja niidenkin järjestäjämaa päätetään vain noin vuosi ennen karkeloita, vaikka tosin onkin kestoltaan lyhyempi tapahtuma. Ellei onnistu, voitaisiin Jääkiekon MM-kisat pitää joka toinen vuosi. Siinä ajassa kuvittelisi saavan hoidettua isännyysasiat kuntoon.
Tuohon joukkuemäärään liittyen olen miettinyt kompromissin. Liittyen pääsarjan nykyiseen joukkuemäärään ja haaveiluun 12 joukkueen pääsarjasta voisi formaatti olla seuraava:
Pääsarjan kisat aloitetaan karsintasarjalla. Siihen osallistuvat maat, jotka sijoittuivat pääsarjan edeltävässä turnauksessa sijoille 11-14 ja vastaavalta vuodelta I-divisioonan kaksi parasta maata. Maat jaetaan kolmen joukkueen lohkoihin, joiden sisäisesti pelataan yksinkertainen sarja. Lohkojen voittajat etenevät turnauksen viralliseen alkusarjaan ja kolmoset tippuvat seuraaviin vastaaviin kisoihin divisioonaan I, jonka kaksi parasta nousevat pääsarjaan.
Viralliseen alkusarjaan pääsevät suoraan edeltävän turnauksen 10 parasta maata. Mukana on myös karsintojen kaksi parasta. Maat jaetaan kuuden joukkueen lohkoihin, joiden sisäisesti pelataan yksinkertaiset sarjat. Kummastakin lohkosta neljä parasta etenevät pudotuspeleihin ja kutoset aloittavat seuraavat vastaavat kisat pääsarjan karsinnoista.
Pudotuspeleissä pelataan ottelupareittain puolivälierät, välierät ja finaali. Otteluparit määräytyvät kullekin kierrokselle kuin nyt. Puolivälieristä voittajat etenevät välieriin, hävinneiden turnaus päättyy. Välieristä voittajat jatkavat finaaliin, hävinneiden turnaus päättyy. Finaalin voittaja palkitaan turnauksen pääpokaalilla ja mestaruuslaatoilla.
Pronssipelin poistamisella ja pelkästään mestarin palkitsemiseen omalla sijoituksellaan on monimuotoinen selitys. Kun varsinaisia, otteluparein pelattavia, pudotuspelejä pelataan, mielestäni on syytä palkita vain finaalin voittaja. Miksi finaalin häviämisestä pitäisi palkita? Tai jos tippuu välierissä, miksi siitä suorituksesta pitäisi saada palkinto? Alkuvuonna järjestetyissä jääkiekon U20 MM-kisoissa nähtiin, kuinka pronssipeli ei selvästikään napannut siinä pelaavia Ruotsia ja Yhdysvaltoja. Ja Sotšin talviolympialaisissa nähtiin jääkiekon välierissä, että Suomi löysäili välierässään. Mielestäni Suomella olisi voinut olla potentiaalia päästä finaaliin ja ehkä jopa mestaruuteen. Selvästi kuitenkin tuudittauduttiin mieluummin pronssipeliin. Esimerkiksi siinä nähtiin, kuinka pudotuspelien ja mitaldein oikea arvojärjestys vesittyy nykyisessä tavassa palkita kolme parasta maata.
Avaukseni siis kosketti formaattia miesten MM-lätkän pääsarjaan. Toki alempiakin sarjatasoja voi puolestani kommentoida ja jääkiekon muitakin MM-kisoja, jos asiallista kommentoitavaa löytyy.