Vuorio pelasi itsekin koripalloa SM-tasolla 1980-luvulla.
70 kpl (SM-liiga, Mestis, A-SM + muita irto-otteluita)
Jalkapallo:
Allianssin ja Klubin matseissa, euro-otteluissa sekä maaotteluissa tulee käytyä suht tiheään.
Koripallo:
En ole koskaan nähnyt kokonaista koripallo-ottelua, en livenä enkä telkkarista.
Joten voinko siis sanoa, evvk?
Moni Korisliigassa pelaava pelaaja pääsee osallistumaan myös maajoukkueen toimintaan. Sekin on tärkeä osa monen pelaajan uraa, sillä kansainväliset pelit ovat erinomainen näyteikkuna pelaajille ulkomaille siirtymiseen. Maajoukkueotteluita on seuraamassa ulkomaalaisten joukkueiden kykyjenetsijät, jotka haluavat löytää parhaat lupaukset omiin joukkueisiinsa.
Kansainvälisesti Suomea edustaa maajoukkue, joka tunnetaan jo melkein paremmin nimellä Susijengi. Lisäksi suomalaisia Korisliiga-joukkueita kilpailee eurooppalaisissa kansainvälisissä seurakilpailuissa lähes jokaisella kaudella. Tällä hetkellä pääkilpailut ovat Koripallon Euroliiga ja EuroCup sekä FIBA:n Basketball Champions League, jonka alle kuuluu lisäksi FIBA Europe Cup. Näihin sarjoihin voi tällä hetkellä Suomesta osallistua ainostaan haastavien karsintojen kautta.
Luettelo miesten koripallon SM-mitalisteista
Miesten pääsarjaa on pelattu Korisliiga-nimellä kaudesta 2005–2006 lähtien. Kaudella 2004–2005 sarjasta käytettiin sen pääsponsorin mukaan nimeä Sparliiga. Kaudet 1999–2004 sarjaa pelattiin nimellä SM-koris ja tätä ennen sarjasta on käytetty nimeä miesten koripallon SM-sarja. Miesten koripallon Suomen mestaruudesta on pelattu vuodesta 1939 lähtien, jolloin mestaruuden voitti Ylioppilaskoripalloilijat Helsingistä. Eniten Suomen mestaruuksia (kaikkiaan 14) on voittanut Pantterit. Lisätietoa osoitteesta sekä .
Korisliigan historian alkutaivalta häiritsi jatkosota, sillä toimintaa ei pystytty kehittämään normaalista jatkosodan aikana. Toiminta lähti kuitenkin uudelle tasolle nopeasti sodan loppumisen jälkeen, jolloin sarjaan tuli enemmän joukkueita ja sitä pystyttiin pyörittämään tasaisesti koko vuoden. Nykyään sarjassa on 12 joukkuetta ympäri Suomen, joten otteluita on helppo lähteä seuraamaan eri paikkakunnilla.
Vuonna 2013 perustettu Helsinki Seagulls, tuttavallisemmin Gulls, on pelannut miesten Korisliigassa vuodesta 2014 asti. Seagulls saavutti ensimmäisen Korisliiga-mestaruutensa kaudella 2022-23 ja näin mestaruus saatiin Stadiin 25 vuoden tauon jälkeen. Lyhyen historiansa aikana joukkue on onnistunut saavuttamaan myös yhden SM-hopeamitalin 2023-2024, sekä kolme SM-pronssimitalia kausina 2016-2017, 2017-2018 ja 2020-2021. Seagulls on voittanut myös Suomen Cupin mestaruuden kausina 2019-20, 2020-21, 2021-22, sekä 2023-2024. Kaudella 2022-23 joukkue eteni cupissa aina hopeamitaleille saakka.
Alkujaan Korisliigan nimenä käytettiin Suomen koripallon SM-sarja, joka perustettiin alun perin vuonna 1939. Korisliigaksi sarjan nimi muutettiin vuonna 2005, mistä lähtien se on tunnettu samalla nimellä. Liigan menestynein joukkue on Helsingistä kotoisin oleva Pantterit, joka on voittanut eniten Suomen mestaruuksia.
Korisliiga 2024/2025 tulokset, Koripallo Suomi
Lokakuussa 2014 Korisliiga ja seurat aloittivat kolmivuotisena projektina kaikkien Korisliigaotteluiden suoratoiston KorisliigaTV:n välityksellä. Ottelut olivat katsottavissa ympäri maailman. Kameratuotanto tapahtui vastaavaa palvelua muun muassa tuottavan belgialaisyrityksen avulla, ja jakelualustan tuotti suomalaisyritys. Palvelu tuotettiin liikkeen tunnistavien automaattikameroiden avulla. Lisäksi KorisliigaTV tuotti koosteet otteluista, valmentajahaastattelut sekä reaaliaikaisia huippuhetkiä otteluista. Kaikkia otteluita ei selostettu. KorisliigaTV oli maksullinen, ja katseluoikeuksia pystyi ostamaan runkosarjassa joko yksittäisiin otteluihin, tietyn joukkueen kaikkiin otteluihin tai kaikkien joukkueiden kaikkiin otteluihin. Pudotuspeleistä KorisliigaTV näytti, osin muuta kautta televisioitavien ottelujen vuoksi, 12–31 ottelua. KorisliigaTV:n lisäksi esitti Korisliiga-otteluita Urheiluviikonloppu-lähetyksissään. esitti otteluita tilaajilleen viikoittain, ja TV lähetti muutamia otteluita.
Koripallon Suomen mestaruus ratkesi ..
Susijengin eli Suomen maajoukkueen menestyksen myötä myös kotimaisen koripallon pääsarjaan, jota on kaudesta 05-06 lähtien pelattu Korisliigan nimellä, on saanut yhä enenevissä määrin mediahuomiota osakseen. Aivan toivotulla tavalla ei kuitenkaan 2010-luvullakaan ole Susijengi siivittänyt Korisliigaa nousuun. Jalkapallon Veikkausliigalle, saati sitten jääkiekon Liigalle ei Korisliiga pärjää katsojamäärissä eikä näin ollen myöskään taloudellisesti. Katsojakeskiarvot eivät ole koko pääsarjan historian aikana nousseet yli 1 000 katsojan.
Tämä on luettelo miesten koripallon SM-mitalisteista.
Olemme maininneet artikkelissa taloustilanteet rajoitteet moneen kertaan, joten pikainen katsaus budjetteihin. Kauden 2016-17 naisten Korisliigassa pienimmällä budjetilla operoi helsinkiläinen HBA, jonka kausibudjetti oli 30 000 euroa. Suurin budjetti oli menestyneellä Catzilla, joka käytti kauteen 158 000 euroa. Vain kaksi muuta seuraa, Espoo Basket Team ja Tapiolan Honka, ylittivät 100 000 euron rajan budjetissaan. Vertailukohtana voi pitää vaikkapa jalkapallon puolelta miesten Ykköstä, jossa Catzin budjetti sijoittuisi sarjan häntäpäähän, joskaan ei välttämättä aivan pienimmäksi. Silti katsojamäärissä jäädän pitkälle jälkeen.
Koripallon SM-pronssijoukkueen miehistö koossa
Naisten Korisliigassa pelaa tätä nykyä kaudella 2017-18 kymmenen seuraa. Viime vuosien menestyjän eli Catzin ohella pääsarjassa ovat mukana Kotkan Peli-Karhut, Tapiolan Honka, Vimpelin Veto, Forssan Alku, Hyvinkään Ponteva, Kouvottaret, Espoo Basket Team, Helmi Basket ja Äänekosken Huima. Maantieteellinen hajauma on siis melko suurta, mikä toki jo matkakulujen muodossa tuo lisärasitetta jo muutenkin pienellä budjetilla operoiville seuroille.