Laajimmillaan Puola-Liettua hallitsi Ukrainaakin.


Kaikkiaan kuusi tasavallan presidenttiä on tullut toimeensa suoraan paikalta: , , , , ja . ovat ennen presidentiksi tuloaan toimineet , , Svinhufvud, Kallio, Kekkonen ja . johtokunnassa ovat tulleista presidenteistä olleet Kallio, Ryti (pääjohtaja), Kekkonen ja Koivisto (pääjohtaja). Politiikan ulkopuolelta ovat tulleet presidentiksi ja . Koivistoa ja Ahtisaarta lukuun ottamatta kaikki presidentit ovat aiemmin toimineet eli edustajana tai jäseninä, lisäksi Ståhlberg oli kansanedustajana vielä yhden kauden presidenttikautensa jälkeenkin (1930–1933). muodostaa poikkeuksen presidentinvaalien historiassa, koska silloisista ehdokkaista kukaan ei ollut ennen vaalia toiminut pääministerinä tai eduskunnan puhemiehenä tai ollut Suomen Pankin johtokunnan jäsenenä.


(kesk.) ilmoitti halukkuutensa presidenttiehdokkaaksi 21. kesäkuuta 2023. Hän alkoi kerätä kannattajakortteja presidentinvaaleihin valitsijayhdistyksen avulla. 15. syyskuuta Rehnin valitsijayhdistys ilmoitti keränneensä tarvittavat 20 000 kannattajakorttia. Keskustan puoluehallitus päätti asettua tukemaan Olli Rehnin ehdokkuutta kokouksessaan elokuun 2023 alussa. Myös keskustan ylimääräinen puoluekokous valitsi Olli Rehnin keskustan presidenttiehdokkaaksi syyskuun lopussa.

Bolesław I Rohkean kuoleman jälkeen hänen ekspansiivinen politiikkansa johti varhaisen Puolan valtion resurssien rasittamiseen, mikä huipentui monarkian romahtamiseen. Toipumisen aloitti ennallistaja Kasimir I, joka hallitsi vuosina 1039–1058. Hänen poikansa Bolesław II Antelias kohtasi kuitenkin merkittäviä haasteita hallituskaudellaan 1058–1079, mukaan lukien pahamaineinen konflikti Szczepanówin piispan Stanislausin kanssa. Bolesławin suorittama piispan murha sen jälkeen, kun hänet erotettiin aviorikoksesta, lietsoi puolalaisten aatelisten kapinan, mikä johti Bolesławin karkotukseen ja maanpakoon.

Luettelo Puolan presidenteistä

Jos eduskunnan jäsen valitaan tasavallan presidentiksi, hänen kansanedustajan toimensa lakkaa hänen astuessaan presidentin virkaan, ja presidentiksi valittu jäsen jättää paikkansa samassa tilanteessa. Samalla tavoin katsotaan presidentiksi valittu valtion virassa oleva henkilö eronneeksi virastaan.

Sama henkilö voi toimia tasavallan presidenttinä enintään kaksi peräkkäistä toimikautta. Seuraavan kerran tasavallan presidentti valitaan . Jos presidentti, presidentiksi valittu tai presidenttiehdokas on tullut pysyvästi estyneeksi tai kuollut, uusi presidentinvaali järjestetään mahdollisimman pian.

4. joulukuuta 1917 eduskunnalle antamassa hallitusmuotoesityksessä presidentti olisi valittu suoralla vaalilla. Esitys oli valmisteltu professori K. J. Ståhlbergin johtamassa perustuslakikomiteassa, jonka mietintöön liittämässään vastalauseessa professori oli ehdottanut suoran vaalin sijaan kolmensadan suorittamaa vaalia. Komitealle lausunnon antanut professori oli suositellut, että valitsijamiesten lukumäärä olisi jonkin verran suurempi kuin eduskunnan koko. Vuoden 1917 lakiesityksen käsittely keskeytyi puhjettua eikä sitä koskaan hyväksytty. Kun alettiin puuhata uudelleen vuonna 1919, ajatus suorasta kansanvaalista hylättiin. hallitusmuotoesityksessä presidentin olisi valinnut eduskunta, mutta tämä ajatus kohtasi huomattavaa vastustusta hallituksen sisälläkin eikä edes pääministeri itse ollut kannattanut sitä. Esitystä muutettiin eduskunnan siten, että presidentin valitsisikin 300 valitsijamiestä, mikä vastasi oikeiston toiveita. Toteutunut laki poikkesi Wreden vuoden 1917 ehdotuksesta siten, että kansanedustajilta ei kielletty valitsijamiehinä toimimista, ja lisäksi ensimmäinen presidentinvaali määrättiin eduskunnan suoritettavaksi myönnytyksenä vasemmistolle.

Bolesław I:n hallitukselle oli ominaista laajat sotakampanjat ja alueellinen laajentuminen, joka sisälsi nykyajan Slovakian, Määrin, Punaisen Ruteenian, Meissenin, Lusatian ja Böömin. Hän perusti myös merkittäviä oikeudellisia ja taloudellisia perusteita, kuten "prinssin lain", ja valvoi keskeisten infrastruktuurien, kuten kirkkojen, luostarien ja linnoituksia, rakentamista. Hän esitteli grzywnan, Puolan ensimmäisen rahayksikön, joka jaettiin 240 denaariin, ja aloitti omien kolikoidensa lyönnin. Hänen strategiset ja kehitysaloitteensa nostivat merkittävästi Puolan asemaa, linjasivat sen muiden vakiintuneiden länsimaisten monarkioiden kanssa ja lisäsivät sen asemaa Euroopassa.


Puolan presidentti: Kommentit Ukrainan aseistamisen ..

– Jopa kokonainen mahtivaltio Iso-Britannia erosi EU:sta, kun britit toivoivat brexitin myötä saavansa kontrollin muuttoliikkeeseen. Myös muissa Euroopan mahtimaissa muuttoliikkeen tiukentamista vaativat puolueet ovat saaneet niin isoja vaalivoittoja, että hallituksen muodostamisesta ja pystyssä pitämisestä on tullut vaikeampaa, kun hallituskumppanit on pitänyt koota kutistuvasta joukosta. Saksa joutuu ennenaikaisiin vaaleihin, ja Ranskan hallitus romahti juuri. Italiassa hallitsee jo perussuomalaisten sisarpuolue Italian veljet, Tynkkynen kertoo.

Puolan presidentti teki juuri sen, mitä koko EU pelkäsi

Puolan historian juuret voidaan jäljittää muinaisiin aikoihin, jolloin nykyisen Puolan alueella asuttivat useat heimot, mukaan lukien keltit, skyytit, klaanit, sarmatit, slaavit ja baltit. Kuitenkin länsislaavilaiset lekitit, etnisten puolalaisten lähimmät esi-isät, perustivat pysyviä asutuksia Puolan maihin varhaiskeskiajalla. Lechitic länsipolaanit, heimo, jonka nimi tarkoittaa "avoimilla pelloilla asuvia ihmisiä", hallitsi aluetta ja antoi Puolalle - joka sijaitsee Pohjois-Keski-Euroopan tasangolla - nimensä.

Presidentti Niinistö viralliselle vierailulle Puolaan

Julkisen median purkaminen nostatti kohun Puolassa vuodenvaihteessa. Tapaus kuvaa hyvin sitä, millaisia reaktioita on odotettavissa lisää lähikuukausina, kun oikeusvaltion peruspilareita yritetään rakentaa uudelleen laillisuuden rajoja hipovin, joidenkin mielestä jopa laittomin keinoin. Kritiikkiä ei ole tullut vain entisen valtakoneiston edustajilta vaan myös hallitusta tukevilta.

Puolan presidentti Duda valittiin jatkokaudelle äärimmäisen ..

Tutkimuskoordinaattori Jaraczewski ennakoi, että Tuskin hallinto joutuu turvautumaan luoviin ratkaisuihin myös jatkossa, esimerkiksi purkaessaan oikeuslaitoksen riippuvuutta poliitikoista. Tuomareiden riippumattomuuden palauttaminen on ehtona EU-tukien saamiselle. Unioni jäädytti Puolalta yli 35 miljardin euron tuet korona-aikana luodusta elpymispaketista oikeusvaltiokiistan takia.

Presidentti Niinistö vierailee Puolassa marraskuun loppupuolella

Solidaarisuusliikkeen nousu 1980-luvulla oli keskeinen rooli Puolan siirtymisessä kommunismista markkinasuuntautuneeseen demokratiaan. Tämä johti Puolan kolmannen tasavallan perustamiseen vuonna 1989, mikä aloitti uuden demokraattisen hallinnon ja talousuudistuksen aikakauden, mikä merkitsi viimeisintä lukua Puolan pitkässä ja monimutkaisessa historiassa.