USA:n presidentinvaalit, Eurooppa ja Suomi
Halutessaan presidentiksi ehdokkaan tulee olla syntyperäinen Suomen kansalainen. Toisin kuin muutamissa muissa Euroopan maissa, Suomessa presidenttiehdokkaalle ei ole asetettu äänestysikärajasta poikkeavaa korkeampaa ikää (esimerkiksi Italiassa presidentin on oltava 50-vuotias).
edellä huhuttiin, että Suomen Pankin vt. pääjohtaja valittaisiin käytännössä muodostuneen ehdokasasettelun ulkopuolelta Koiviston vastaehdokkaaksi valitsijamiesten ratkaisevaan äänestykseen mahdollisesti tuella. Tämä keskustapuolueen ja useiden merkittävien mahdollinen hanke Karjalaista tukeneen vaaliliiton muodostamiseksi kuitenkin raukesi juuri siitä nousseen huhujen vuoksi. Osaltaan asiaan vaikutti myös neuvostoliittolaisen ministerineuvos ilmoitus, että presidentinvaali on Suomen sisäinen asia eikä Neuvostoliitto tulisi puuttumaan siihen millään tavoin.
Kampanjoinnin lisäksi ehdokkaat saavat näkyvyyttä erilaisilla mainoksilla ja järjestämissään yleisötilaisuuksissa. Suomen presidentinvaalit ovat siinä mielessä erikoisia, että vaalipiirinä on koko Suomi, samalla paikkakunnalla harvemmin on ehdokkaan itsensä tähdittämää tapahtumaa useampaan kertaan. Monille tärkeä kontakti ovat kampanjatyöntekijät, jotka vapaaehtoispohjalta jakavat esitteitä, tarjoavat kahvia ja tuovat ehdokkaansa asiaa esille.
Presidentinvaalit 2024 – Ehdokkaat esittelyssä
Niin vaalipäivä kuin valitun presidentin virkaanastujaispäiväkin ovat virallisia liputuspäiviä. Vaalipäivä on perinteisesti tammikuun neljäs sunnuntai. Seuraavat presidentinvaalit pidetään vuonna 2024. Virkaanastujaispäivä on joko helmikuussa tai maaliskuussa riippuen siitä, onko vaaleissa tarvittu toinen kierros.
1. Kannatatteko turkistuotannon kieltämistä Suomessa?
Kannatan. Turkistarhaus on menneisyyden ala sekä taloudellisen kestävyyden että eettisyyden näkökulmasta. Eläinsuojelukysymyksillä tulee tulevaisuudessa olemaan entistä suurempi painoarvo kuluttajien tehdessä valintojaan. Valtaosa suomalaisista kannattaa turkistarhauksen lopettamista. Turkistarhaukseen kohdistuu myös maailmalla entistä kriittisempiä kysymyksiä, myös terveysturvallisuuteen liittyen. Ruotsi on jo päättänyt luopua turkistarhauksesta siirtymäajalla. Mielestäni yhteiskunnan tulisi korvata täysimääräisesti turkistarhoille kustannukset siirtymisestä kestävämpiin tuotteisiin ja tuotantotapoihin.
2. Onko kasvispainotteisen ruuan tuotannon ja kulutuksen edistäminen mielestänne tärkeää?
Eläinten hyvinvointi, sosiaalinen kestävyys ja ympäristön tila korostuvat yhä enemmän kuluttajien arvoissa ja tuovat kilpailuetua. Kasvipohjaisten proteiinien maailmanmarkkina kasvaa kovaa vauhtia. Suomi voisi olla edelläkävijä uusien kasviproteiinien kehittämisessä ja viemisessä maailmalle.
Eläinperäisen ruoantuotannon kasvihuonekaasupäästöt ovat noin kaksinkertaiset kasvipohjaiseen ruoantuotantoon verrattuna. Siksi on tärkeää vahvistaa kotimaista kasviperäisen ruoan tuotantoa ja vähentää lihan kulutusta merkittävästi. Myös tuotantoeläinten elinoloihin tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota.
3. Miten edistäisitte presidenttinä eläinten oikeuksia?
Eläinten oikeuksien toteutumisessa on paljon petrattavaa kaikkialla maailmassa. EU:n eläinten oikeuksiin liittyvää lainsäädäntöä pidetään yhtenä maailman edistyneimmistä, vaikka siinäkin on puutteita. Presidentin johtamaan ulkopolitiikkaan kuuluu myös kauppasuhteet. Solmittavissa kauppasopimuksissa on otettava huomioon eläinten oikeuksien toteutuminen kumppanimaissa.
Suomessa kansalaisaloite eläinten oikeuksien kirjaamiseksi perustuslakiin keräsi tarvittavan määrän nimiä elokuussa 2023 ja siirtyy eduskunnan käsittelyyn. Eläinten oikeudet ovat selkeästi nykyään laajalti hyvin tärkeitä suomalaisille. Onkin erittäin tärkeää, että oikeuksista käydään keskustelua. Niin maailmaa muutetaan.
4. Miten presidenttinä puuttuisitte ilmastokriisin ja luontokadon pysäyttämiseen?
Kompromissina syntynyt vaalitapa ei täysin tyydyttänyt ketään, ja useimmat puolueet tekivätkin vuosikymmenien aikana ehdotuksia sen muuttamiseksi. Tavoitteiden ristiriitaisuuden vuoksi yhteisymmärrystä ei kuitenkaan saavutettu. 1970-luvulla alkoivat voimistua vaatimukset kansalaisten välittömän vaikutuksen lisäämisestä presidentinvaaliin, ja vuonna 1987 suoritetussa valtiosäännön tarkistuksessa päädyttiin sekajärjestelmään, suoran ja välillisen vaalin yhdistelmään. oli mahdollisuus valita presidentti suoralla kansanvaalilla. Kun kuitenkaan kukaan ehdokas ei saanut yli 50 % äänistä, valinta siirtyi valitsijamiesten kokoukselle, sillä kansanvaalin yhteydessä toteutettiin myös valitsijamiesten vaalit. Heidän voidaan siis katsoa suorittaneen vaalin ”toisen kierroksen”. Tällaisen vaalitavan uskottiin jo alun perin olevan käytössä vain tämän ainoan kerran. Professori mukaan presidentinvaalin muuttumista puoluepoliittisesta vaalista henkilövaaliksi osoitti selvästi se, että valitsijamiesten vaalikampanja jäi täysin presidenttiehdokkaiden kampanjoinnin varjoon eivätkä valitsijamiehet tosiasiassa käyneet juuri lainkaan vaalitaistelua.
Presidentinvaalien ensimmäinen kierros huipentuu vaalisunnuntain iltana 28.1.2024, kun äänestyspaikat sulkeutuvat, ennakkoäänien tulos julkaistaan ja vaalipäivän ääntenlaskenta alkaa. Kansalaiset seuraavat ääntenlaskennan etenemistä ja vaalituloksen ratkeamista televisiosta, radiosta ja erilaisista verkkopalveluista, kuten mediatalojen uutissivustoilta. Sosiaalinen media täyttyy kommenteista ja vaaleihin liittyvistä julkaisuista. Analyyseja tehdään, ja suomalaisille annetaan jatkuvasti päivittyvää tietoa tuloslaskennan etenemisestä. Ehdokkaiden ja asiantuntijoiden haastatteluja tarjotaan eri kanavissa pitkin iltaa. Kansalaiset voivat seurata tätä demokraattisen yhteiskunnan tärkeää perinnettä älylaitteiltaan siellä, missä sattuvatkin olemaan: kotisohvalla, työpaikalla, lomamatkalla tai vaikka lumitöissä.
USA:n presidentinvaalit ovat maailman seuratuimmat vaalit
(suomi, englanti)
Ehdokasasettelu, presidentti-instituution ja presidentinvaalien historia, poliittiset asiakysymykset, puolueet ja ideologiat
Seuraava presidentinvaali toimitetaan sunnuntaina 27.1.2030
(suomi, englanti)
Vaalikampanjointi – erityisesti Pekka Haaviston presidentinvaalikampanjat, sosiaalinen media vaaleissa, yleiset teemat, kaupunkipolitiikka
Tasavallan presidentin vaalit 1919-1994
Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) asettuu ehdolle tammikuun 2024 presidentinvaaleissa. Haaviston lisäksi ehdokkuutensa on vahvistanut Liike Nytin puheenjohtaja Harry Harkimo. Nykyinen presidentti Sauli Niinistö ei enää ole ehdolla.
Tietoa presidentinvaalista selkokielellä
Vuoden 2024 alussa Suomen itsenäiselle tasavallalle valitaan 22. kertaa presidentti, kun poikkeusmenettelytkin lasketaan mukaan. Ennen alkuun pääsyä oli alle kahdessa vuodessa valittu jo kahdesti kotimainen valtionhoitaja ja kertaalleen saksalainen kuningas, jota kaikkien osapuolten helpotukseksi ei kuitenkaan ehditty kruunata.
Presidentinvaali sunnuntaina 28.1.2024
Seuraavassa käydään läpi, kuinka pienistä marginaaleista ja poliittisista ryhmittymistä presidentin valinta oli usein kiinni, ennen kuin vitsiniekat saattoivat vuonna 1978 kysyä yhdeksän puolueen yhteisehdokkaasta: ”Kenen Kekkonen on paras Kekkonen?!” paneudutaan suorien kansanvaalien aikaan. Vaikka uusi vaalitapa muutti paljon, jatkuvuuksia vanhaan valitsijamiesten valtakauteen löytyy yllättävän paljon.
Presidentinvaalit 2024 | Yle Areena
Tutustu kaikkiin presidentinvaalien 2024 ehdokkaisiin ennen äänestyspäätöksen tekemistä. Lue ehdokkaiden haastattelut ja kuinka he vastaavat Avun Kohtuuton vaalitentti -sarjan odottamattomiin ja yllättäviin väitteisiin.