Niille, jotka eivät halua, on riittävän pimeää."- Blaise Pascal
Uskonnollisen kokemuksen jälkeen vuoden 1654 lopulla Pascal alkoi kirjoittaa vaikutusvaltaisia teoksia filosofiasta ja teologiasta. Hänen kaksi kuuluisinta teostaan ovat tältä ajalta: ”Lettres provinciales” ja ”Pensées”, edellinen ottaa kantaa jansenistien ja jesuiitojen väliseen konfliktiin. Jälkimmäinen sisältää Pascalin vedonlyönnin, todennäköisyyteen perustuvan argumentin Jumalan olemassaolosta. Tuona vuonna hän kirjoitti myös tärkeän tutkielman aritmeettisesta kolmiosta. Vuosina 1658-1659 hän kirjoitti sykloidista ja sen käytöstä kiinteiden aineiden tilavuuden laskemisessa.
Ajatuskulun esitti ranskalainen matemaatikko Blaise Pascal 1600-luvulla.
Pascalin vaaka sanoo, että jos jumala on olemassa ja jos ihminen uskoo, hän saavuttaa kuoleman jälkeen suuren palkinnon, iankaikkisen elämän.
Pascal sitten kuulemma laskee vedonlyönnissään ajallisiksi eli tässä maailmassa saavutettaviksi voitoiksi tai tappioiksi elämän aikana saavutetun mielihyvän ja kärsimyksen olkoonpa se sitten vaikka koulukiusaaminen. Ikuinen voitto saattaa tarkoittaa käytännössä taivasta ja ikuinen tappio helvettiä.
Pascalin vedonlyönti ja rikosoikeus
Pierre selitti, että Pascalin mukaan epäusko jumalaan ei annakaan ihmiselle merkittävää etua tai voittoa. Hänen esittämäänsä vedonlyöntiä ja sen mahdollisia lopputuloksia havainnollistetaan usein taulukolla, jossa kuvataan uskovan ja ei-uskovan kohtaloita jumalan ollessa olemassa tai olematta. Taulukossa, jos sellainen olisi, voitot ja häviöt on määritelty äärettömiksi (+∞ tai –∞) tai äärellisiksi (+1 tai –1).
Pierrepä sitten kertoikin, että Blaise Pascal oli ranskalainen matemaatikko ja ydinfyysikko, jonka mukaan jokainen ihmiselämä on vedonlyönti Jumalan puolesta tai Jumalaa vastaan. Hänpä kuulemma aikoinaan väitti, jotta elämän vedonlyönnissä on järkevämpää uskoa jumalaan kuin olla uskomatta. Väite tunnetaan nykyään Pascalin vetona. Pascalin pitkäveto jumalasta on saanut osakseen arvostelua hienohelmoilta.
Nämä eivät välttämättä vakuuta tai mitään mutta ovat hauskoja luettavia:
Pascalin vaaka:
"Pascalin vaaka, Pascalin vedonlyönti eli pelurin todistus on jumalatodistusten piiriin usein luettu näkemys, joka tosiasiassa ei pyri todistamaan, että jumala on olemassa.
Jos esimerkkisi on tarkoitus olla jonkinlainen uudelleenmuotoilu Pascalin vedonlyönnistä, niin uudelleenmuotoilu ei tee siitä sen validimpaa. Kymmenen euron panos ei anna realistista kuvaa siitä, mikä hinta läpi elämän uskotulla uskonnollisella uskomuksella sekä irrationaaliseen uskonnolliseen uskomukseen johtaneella epistemologisella työkalupakilla voi olla niin yksilölle itselleen kuin hänen läheisilleen ja yhteisölle. Meillä ei myöskään ole mitään keinoa arvioida "voiton" todennäköisyyttä, koska mahdollisia jumaluuksia on lukematon määrä. Ei ole mitään objektiivista syytä olettaa, etteikö irrationaalinen usko johonkin jumaluuteen voisi tuottaa yhtä huonon lopputuloksen kuin rationaalinen epäily siinäkin tilanteessa, että jonkinlainen jumaluus on olemassa. Tarkkaan ottaen ei ole mitään objektiivista syytä olettaa, etteikö rationaalinen epäily voisi tuottaa parasta lopputulosta, koska jumaluus voi yhtä hyvin olla sellainen, joka palkitsee rationaalisen epäilyn ja rankaisee irrationaalista hyväuskoisuutta.
Pascalin vedonlyönti on saatavilla 3 muulla kielellä
Vaikka Pascal ansaitsee maineensa loistavana matemaatikkona, hänen vedonlyöntinsä ei ollut koskaan enempää kuin soma (ja virheellinen) analogia. Kuten useat somat ideat filosofiassa, se on helposti muistettava ja usein toistettu, ja tämä on puhaltanut sille ansaitsematonta syvällisyyden tuulta alleen. Hetken ajattelu paljastaa, että mikäli vedonlyönti olisi validi, se voisi oikeuttaa lähes minkä tahansa uskojärjestelmän, huolimatta kuinka älytön tai vastakohtainen kristillisyydelle. Eräs toinen ongelma vedonlyönnissä – ja se on ongelma, joka infektoi uskonnollista ajattelua yleisesti – on sen esitys, että rationaalinen ihminen voi tieten tahtoen pakottaa itsensä uskomaan propositiota, jolle hänellä ei ole mitään todisteita. Ihminen voi totta kai ilmoittaa mitä oppia tahansa, mutta todella uskoakseen siihen, hänen täytyy uskoa, että se on totta. Se, että uskoo esimerkiksi jonkin Jumalan olevan olemassa, on uskoa siihen, ettet vain huijaa itseäsi. Se on uskoa siihen, että seisot jossain sellaisessa yhteydessä Jumalan olemassaoloon nähden, jollaista ilman, mikäli Hän ei olisi olemassa, sinä et uskoisi häneen. Miten Pascalin vedonlyönti sopii tähän kuvioon? Ei se sovi.
Palaa sivulle Pascalin vedonlyönti
Monet Kirjeen kristitylle kansalle lukijat ovat ottaneet inspiraatiota Blaise Pascalilta, ja esittäneet, että todisteilla ei ole asiassa väliä, ja että uskovaiset ovat yksinkertaisesti valinneet viisaammin kahdesta vedonlyöntimahdollisuudesta: jos uskova on väärässä Jumalasta, siitä ei koidu paljon harmia hänelle tai kenellekään muulle, ja jos hän on oikeassa, hän voittaa iankaikkisen onnellisuuden; jos ateisti on väärässä, hän on sen sijaan viettävän ikuisuuden helvetissä. Tämän näkökulman mukaan ateismi on kerrassaan harkitsemattoman typeryyden perikuva.
Pascalin vedonlyönti (s.17) (Russell Steyne)
”Pascalin vaaka, Pascalin vedonlyönti eli pelurin todistus on jumalatodistusten piiriin usein luettu näkemys, joka tosiasiassa ei pyri todistamaan, että jumala on olemassa. Sen sijaan se pyrkii osoittamaan, että jumalaan uskominen on kannattavaa. Pascalin vaa’an taustalla on kristinuskon jumalakäsitys. Pelurin todistus sanoo, että vaikka ei tiedettäisi, onko jumala olemassa vai ei, jumalaan kannattaa uskoa, koska näin saavutettava palkinto, iankaikkinen elämä, on äärettömän suuri, ja epäuskosta seuraava rangaistus, iankaikkinen kärsimys, on hirvittävä. Voiton odotusarvo, joka on voiton todennäköisyys kertaa voiton arvo, on näin ollen äärettömän suuri. Ajatuskulun esitti ranskalainen matemaatikko Blaise Pascal 1600-luvulla.”
Pascalin vedonlyönti sovellettuna objektiivisiin arvoihin
Heitin iPadimme roskiin. En tehnyt sitä pikaistuksissa, vaan pitkällisen pohdinnan jälkeen, suorastaan seremoniallisesti: poikani oli pitkään käyttänyt tablettia vain aivottomien pelivideoiden katseluun. Blaise Pascal sai minut tekemään sen. Tein sen, koska pojastani oli kovaa vauhtia tulossa Pascalin kuningas.