Ranskan Barbara Pravi harjoituksissa Rotterdamissa.


Tänä lauantaina, 16. marraskuuta 2024, 22. Junior Euroviisut järjestettiin Madridissa Caja Magicassa. Kahden peräkkäisen voiton jälkeen Ranska kumarsi jättäen ensimmäisen sijan nuorelle Georgian Andria Putkaradzelle ja hänen liikuttavalle laululleen Äidilleni. Tällä tittelillä Georgia voittaa neljännen kerran tämän arvostetun kilpailun, joka on tarkoitettu nuorille 9–14-vuotiaille kyvyille.


Euroviisut 2024 pidetään Ruotsin Malmö Arenalla. Ensimmäinen semifinaali on 7. toukokuuta ja toinen 9. toukokuuta. Jännittävä finaali nähdään lauantaina 11. toukokuuta.

Tänä vuonna kilpailussa oli 14 maata, ja esityksissä oli korkea taiteellinen taso. Ranskaa edusti Titouan Hervo, XNUMX-vuotias bretoni, joka oli jo valloittanut yleisön osallistuessaan Voice Kids vuonna 2022. Sen otsikko Näin, näinMalon ja Marie Bastiden kirjoittama viesti kantoi suvaitsevaisuuden ja monimuotoisuuden sanomaa koskettaen sekä tuomaristoa että yleisöä.

Katso Mercy-kappaleen esitys Ranskan karsinnoista alta.

Suomi on osallistunut Euroviisuihin vuodesta 1961 lähtien. Suomen ensimmäinen euroviisuedustaja oli Laila Kinnunen kappaleella . Suomesta on ollut Euroviisu-edustaja jokaisena vuonna vuoden 1961 jälkeen, eivätkä yhdetkään järjestetyt Euroviisut ole jäänyt väliin. Euroviisut Suomi on järjestänyt kerran vuonna 2007 Lordin voittovuoden jälkeen.


Täydet pisteet Itävallalle antoivat Alankomaat, Belgia, Espanja, Kreikka, Irlanti, Iso-Britannia, Israel, Italia, Portugal, Ruotsi, Slovenia, Suomi ja Sveitsi. Kärkipisteitä Itävallalle antoivat myös Georgia, Islanti, Liettua, Malta, Norja, Ranska ja Unkari (10) sekä Romania, Tanska ja Ukraina (8).

Ranskassa on hieno oopperasäveltäjien historia. Mezzosopraanojen kannalta ranskalainen ooppera on kiinnostavaa ja palkitsevaa. Useimmissa näistä ranskalaisista oopperoista on päärooli, tai merkittävä rooli mezzosopraanolle, kuuluisimpana tietysti Bizet’n Carmen. Esimerkiksi seuraavat oopperat ovat ranskalaisten säveltämiä.

Alkuperäinen idea oli esittää näitä kappaleita täysin livenä Royal Albert Hallissa. Tyylikkäämpää oli vuonna 1981 kun juhlittiin Euroviisujen 25 vuotta Norjassa. Punaisen Ristin hyväksi toteutetussa mahtavassa ulkoilmakonsertissa olivat tuolloin mukana lähes kaikki hengissä olevat voittajat ja kokoomalevykin lie ollut ensimmäinen lajiaan. Suomi voi toki ylpeillä sillä, että Mieskuoro Huutajien versio Waterloosta oli nyt illan ainoa sataprosenttinen live-esitys. Suomalaisten kerrottiin yrittäneen viisuvoittoa kaikkein pisimpään ja että me olemme siksi hyvin vihaisia. Siihen perään ruotsalaissanoitus I feel like I win when I lose huudettiin parinkymmenen miehen voimin. Useimpien mielestä vitsi oli huono tai käsittämätön, mutta minusta se oli loistava.Muutaman läntisen maan ja etenkin Tanskan euroviisulaulajat olivat hyvin esillä, mutta esim. Marionia tai Katri Helenaa ei ohjelmaan mahtunut. Virallisella kokoelma- CD:llä ja DVD:llä on sentään Lapponia ja videokoosteissa vilahti kahdesti Fredi. No, edes kaikkia voittajia ei mahtunut mukaan ohjelmaan ja moni muu viisuissa menestynytkin maa oli vielä huonommin edustettuna.Sen sijaan ihan tarpeettomasti kuultiin muutakin kuin euroviisumusiikkia, kun Johnny Logan vaati saada esittää uuden biisinsä, tanskalaiset Olsenin veljekset saivat läpi jonkun ylimääräisen rallatuksensa ja viisuja kerran juontanut Ronan Keatingkin pääsi laulamaan ei-euroviisua. Sinänsä ihan hauskaa oli muistaa hienoja väliaikanumeroita tuomalla paikalle Riverdance, joka löi itsensä läpi nimenomaan Euroviisujen väliaikanumerona. Kaikkien näiden tilalle varmasti tulijoita olisi ollut, Suomestakin.Toki Congratulations oli ihan kelpo viihdeohjelma, moni varmasti tykkäsi, mutta kyllä se olisi monessa muussa maassa tehty tyylikkäämmin. Euroviisujen historia olisi ansainnut parempaa ja arvokkaampaa, mutta tämä aika, musiikin arvostus ja eurooppalainen yhteistyö nyt ovat mitä ovat. EU:n perustuslakikriisiin ja palaviin lähiöihin verrattuna tämä on kuitenkin tosi pientä.Muistathan…


24. Ranska: Alvan & Ahez – Fulenn, 17 pistettä

Euroviisut Suomi on voittanut kerran vuonna 2006, kun vei euroviisuvoiton kappaleella . Alta näet kaikki Euroviisu-voittajat nykyisellä aikakaudella, jossa finalistit on ratkaistu semifinaalien kautta eli vuodesta 2004 alkaen. Katso historian kaikki Euroviisu-voittajat.

Ranska Eurovision laulukilpailussa

Suomi tuli mukaan Euroviisuihin vuonna 1961, kun Laila Kinnunen edusti maata Ranskassa järjestetyssä kilpailussa. Vuosina 1995, 1997, 1999, 2001 ja 2003 Suomea ei puolestaan nähty mukana, sillä edellisen vuoden heikon menestyksen vuoksi paikkaa kilpailuun ei irronnut.

Ranska | Slimane - Mon Amour - Live ..

Toki Ranskassa on elänyt muitakin hienoja klassisen laulumusiikin säveltäjiä. Jean-Baptiste Lully ja Jean-Philippe Rameau sävelsivät mm. oopperoita jo 1600-1700-luvuilla. Klassisia yksinlauluja ovat säveltäneet mm. Henri Duparc (1848–1933), Gabriel Fauré (1845–1924) ja Claude Debussy (1862-1918).

Ranskan edustajan esitysnumero finaalissa

Sen sijaan ihan tarpeettomasti kuultiin muutakin kuin euroviisumusiikkia, kun Johnny Logan vaati saada esittää uuden biisinsä, tanskalaiset Olsenin veljekset saivat läpi jonkun ylimääräisen rallatuksensa ja viisuja kerran juontanut Ronan Keatingkin pääsi laulamaan ei-euroviisua. Sinänsä ihan hauskaa oli muistaa hienoja väliaikanumeroita tuomalla paikalle Riverdance, joka löi itsensä läpi nimenomaan Euroviisujen väliaikanumerona. Kaikkien näiden tilalle varmasti tulijoita olisi ollut, Suomestakin.

Euroviisut 2024: tässä on Slimanen kappale Ranskan edustajaksi



ABBA muistetaan varmasti ikuisesti, sillä juuri euroviisuvoitosta 1974 ruotsalaisbändin menestystarina alkoi. Bändi on vielä lähes 30 vuoden hajoamisen jälkeen huippusuosittu ja bändin levyjä on myyty yli 370 miljoonaa kappaletta. Myös viisubiisi Waterloo on edelleen suosittu radiohitti ja se valittiin kaikkien aikojen euroviisuksi vuonna 2005.


(Nova)

Ranskan esiintyjä vuoden 2024 Euroviisuihin julkistettiin!

Ranskalainen chanson on maailmankuulua. Chanson on hieman vaikeasti määriteltävä käsite. Chanson tarkoittaa sanakirjan mukaan mitä vain ”laulua”. Silti kaikki ranskankieliset laulut eivät edusta chansonia. Chansoneiksi on sanottu moniäänisiä lauluja keskiajan ja renessanssin ajalta. Ehkä tunnetumpi chansonin muoto on kuitenkin chanson-laulelma, joka oli sisällöltään usein poliittinen tai satiirininen, ja joita laulajat usein itse sävelsivät ja sanoittivat. Tunnettuja chansonisteja olivat mm. Jacques Brel ja Yves Montand.