Mukana Suomi jalkapallo ja yli 1000 jalkapallosarjaa
alkaen ennen lopputurnausta pelattiin karsinnat. Ensimmäisen kerran Suomi osallistui karsintoihin . Vuoden , ja olympialaisten karsintoihin Suomi osallistui A-maajoukkueen rinnalle perustetulla . Suomi pääsi vuoden 1980 olympialaisten lopputurnaukseen, kun karsintalohkon ykkönen ja kakkonen boikotoivat kisoja. Olympiajoukkue pelasi Moskovan kisoissa kolme lohkovaiheen ottelua (0–2 , 0–0 , 3–0 ), ja pelit päättyivät alkulohkoon. alkaen olympiajalkapallo muutettiin alle 23-vuotiaiden turnaukseksi.
Suomi on osallistunut yhteensä neljä kertaa. Ensimmäisen kerran jalkapallomaajoukkue osallistui . Suomi sijoittui turnauksessa neljänneksi, kun joukkue eteni pronssiotteluun, mutta hävisi sen maalein 0–9. Olympialaiset olivat jalkapallomaajoukkueiden tärkein turnaus ennen ensimmäisiä . Toisen kerran Suomi osallistui olympialaisiin , mutta pelit päättyivät ensimmäisellä kierroksella (3–7 ). Suomi osallistui isäntäjoukkueena, mutta kotiturnauksen ottelut jäivät myös yhteen (3–4 ).
Monelle jalkapallo on rakkauslaji, mutta rakkaus ei pelkästään riitä tuomaan ruokaa pöytään vaan siihen tarvitaan rahaa ja suomalainen jalkapallo tarvitsee rahaa kehittyäkseen. Kentät ja niiden oheistoiminnot tarvitsevat kehitysaskeleita, organisaatiot lisää rahaa ja osaamista ja pelaajat lisää palkkaa. Mistä sitten sitä rahaa suomalaiselle jalkapallolle olisi saatavissa? Mistä ruotsalainen tai tanskalainen jalkapallo ovat saaneet rahaa? Voisiko suomalainen jalkapallo saada samoista lähteistä? Kyseessä on Euroopan rahapelimarkkinat, jotka sponsoroivat käytännössä kaikkien suurien jalkapallomaiden pääliigoja ja näiden joukkueita – Suomi ei kuitenkaan saa euroakaan niistä rahoista. Veikkaus kyllä vuosittain antaa rahaa urheilun tukemiseen, mutta ajatus ”kaikki pelaa” on taustalla, joten kärki ei kehity. Tähän kaikkeen olisi mahdollisuus vaikuttaa eduskunta tasolla, mutta tahtoa ei vielä muutokseen ole – on vain pelko.
Suomi -kaulaliina, jalkapallo logolla
Suomi siirtyi vuonna 1938 pelaamaan kotiottelunsa varten rakennetulle Olympiastadionille. Stadionin avajaisia vietettiin 12. kesäkuuta 1938, ja Suomi pelasi ensimmäisen maaottelunsa Olympiastadionilla 4. heinäkuuta (Ruotsi 2–4). Jalkapallomaajoukkue pelasi vuosina 1938–1971 yhtä ottelua lukuun ottamatta kaikki kotiottelunsa Helsingissä Olympiastadionilla. Vuodesta 1972 alkaen maaotteluita alettiin pelata myös muilla paikkakunnilla. Suurin yleisömäärä nähtiin 31. toukokuuta 1989 pelatussa karsintaottelussa Suomi– (0–1), kun ottelua saapui seuraamaan 46 217 katsojaa. Maajoukkue ei pelannut kotiotteluita Olympiastadionilla vuosina 1993 ja 2004 stadionin remonttien vuoksi. Suomi pelasi viimeisen kotiottelun vanhalla Olympiastadionilla 11. lokakuuta 2015 ( 1–1). Stadion suljettiin vuonna 2016 peruskorjauksen ja uudistamisen ajaksi. Uusi Olympiastadion avattiin elokuussa 2020, ja maajoukkue palasi pelaamaan kotiottelunsa Stadionille 3. syyskuuta 2020 ( 0–1). vuoksi ottelu pelattiin ilman yleisöä. Suomi on pelannut Olympiastadionilla yhteensä 211 kotiottelua ja kaikki jalkapallomaajoukkueen kymmenen suurinta yleisömäärää ovat Stadionilta.
Huuhkajien tulevista vastustajista ei ole vielä selvyyttä, koska karsintalohkoja ei ole vielä arvottu Euroopan osalta. Suomi kohtaa tuttuun tapaan kaikki vastustajat niin koti- kuin vieraskentällä. On sanomattakin selvää, että MM-kisapaikan saavuttaminen tulee olemaan kovan työn takana. Joukkueen tulee voittaa lohko saadakseen suoraan paikan lopputurnaukseen tai saavuttaa vähintään toinen sija päästäkseen pudotuspelikarsintoihin. Menestys edellyttää Markku Kanervan ryhmältä venymistä parhaaseen suoritustasoon erityisesti vieraspeleissä.
Suomi taistelee EM-karsinnoissa paikasta EM-kisoihin 2024. Ota aikataulut ja otteluohjelma tästä osiosta talteen, jotta olet television ääressä, kun pelaa karsintapelejä kohti kisoja!
Suomi on tunnettu paitsi upeasta luonnostaan myös intohimostaan jalkapalloon. Suomi on ollut mukana monissa jännittävissä jalkapallo-otteluissa ja -peleissä vuosien varrella.
Maxport Suomi jalkapallo, koko 3
Mikä sitten on tämän yhtäkkiä tulleen menestyksen salaisuus? Kuinka Suomi on onnistunut nousemaan jalkapallon niinsanotuista ”pohjamudista” ja pistämään kampoihin jopa Englannille, jossa koko laji on alunperin kehitetty? Positiivisten muutosten tuulten takana on tietenkin valmennusjohto ja valmennustyylin muutos. Suomen valmennuskulttuuri koki laajoja muutoksia kahdeksan vuotta sitten, kun silloinen Suomen maajoukkueen päävalmentaja Andree Jeglertz toi oppia Ruotsista. Suomessa alettiin ottamaan valmennuksessa mallia Ruotsista, joka on menestynyt jalkapallossa mainiosti jo pidemmän aikaa. Ruotsin tavoin Suomi on alkanut valmentamaan positiivisuuden kautta, joka lisää pelaajien itsevarmuutta ja yhteishenkeä. Myös vastuunjakamista pelaajien kesken on painotettu valmennuksessa paljon enemmän kuin ennen. Pelaajien välisen yhteistyön kehittäminen on myös ollut valmennuksen pääteemoja ja tämä onkin näkynyt Suomen pelin kehittymisenä viime aikoina. 2001- syntyneiden tyttöjen ikäluokka on poikkeuksellisen lahjakas myös taidollisesti. Ikäluokasta löytyy huippuja enemmän kuin koskaan ennen ja maajoukkue saatiin täyteen kovia pelureita. Suomen kaltaiselle pienellä maalle tämä on ollut harvinaista herkkua, pelaajamateriaali on harvemmin ollut niin laaja kuin tänä vuonna. Pitää kuitenkin muistaa, että Suomi on varsin pieni jalkapallomaa, Suomesta löytyy jalkapalloa harrastavia tyttöjä noin 33 000, kun vertailun vuoksi Hollannissa jalkapalloa pelaa 150 000 tyttöä. On siis kova juttu, että Suomi pystyy voittamaan Hollanin kaltaisen jalkapallon suurmaan.
Suomi, Finland, Finnish Flag, suomen jalkapallo t-paita Tote Bag
Suomen jalkapallon epäilemättä tunnetuin ottelu on se, kun Suomi voitti maailmanmestaruuden Ruotsissa vuonna 1954. Ottelu on jäänyt suomalaisten mieliin ikonisena hetkenä jalkapallohistoriassa.
Jalkapallo maaottelu Suomi-Tshekki
Todisteena Suomen nuorten jalkapallon huimasta kehityksestä on ollut Suomen tyttömaajoukkueen odottamattoman hyvä menestys alle 17- vuotiaiden EM- kisoissa. Suomi voitti EM- kisojen alkusarjassa Hollanin ja Liettuan. Hallitsevaa mestaria Saksaa vastaan joukkue koki tappion. Suomen joukkue ei kuitenkaan lannistunut tästä, ja välierässä Suomi voitti Espanjan. Seuraavassa ottelussa Suomelle tuli vastaan Englanti. Liettuassa pelatussa ottelussa Suomi nousi 1-0 tappioasemasta upeaan 2-1 voittoon. Ensimmäisellä puoliajalla Suomen joukkueella oli vaikeuksia ja Englanti sai tehtyä ottelun avausmaalin, edes Suomen maalilla loistavasti pelannella Koivusella ei ollut mitään tehtävissä. Tauolla asioita käytiin valmentajan kanssa läpi ja tämä näkyi toisessa erässä, jossa Suomen ilme oli täysin erilainen. Suomi teki kaksi maalia ja nousi upeasti otteluun voittoon. Voitto toi Suomelle EM- kisojen kolmannen sijan ja kisapaikan ensi talven Uruguayn MM- kisoihin. Kyseessä on historiallinen saavutus Suomelle, sillä Suomi ei ole koskaan aikaisemmin pelannut alle 17- vuotiaiden MM- kisoissa.