Presidentinvaalissa voi olla kaksi äänestystä.
Vuoden 2024 presidentinvaaleissa äänestäjän on ilmoitettava halustaan äänestää kotonaan oman kuntansa keskusvaalilautakunnalle kirjallisesti tai puhelimitse viimeistään tiistaina 16.1.2024 ennen kello 16. Äänestäjän puolesta ilmoituksen voi tehdä myös hänen valitsemansa henkilö. Kotiäänestyksen yhteydessä voi äänestää myös kotiäänestäjän kanssa samassa taloudessa asuva omaishoitaja. Omaishoitajan äänestämisestä on ilmoitettava kunnan keskusvaalilautakunnalle samalla kun ilmoittautuminen kotiäänestykseen tehdään.
Jos henkilö ilmoittautuu presidentinvaalin ensimmäisen vaalin kotiäänestykseen, hänen katsotaan samalla automaattisesti ilmoittautuvan myös mahdollisen toisen vaalin kotiäänestykseen. Vain mahdollisen toisen vaalin kotiäänestykseen ilmoittautuminen on tehtävä oman kunnan keskusvaalilautakunnalle kirjallisesti tai puhelimitse viimeistään tiistaina 30.1.2024 kello 16.
Presidentinvaalit järjestetään sunnuntaina 28.1.2024 klo 9.00–20.00 ja mahdollisen toisen vaalin toteutuessa sunnuntaina 11.2.2024 klo 9.00–20.00 seuraavissa äänestyspaikoissa Raaseporissa:
Voit äänestää presidentinvaalissa vaalipäivänä tai ennakkoon.
Vuoden 2024 presidentinvaalit ovat monella tapaa varsin kriittinen hetki Yhdysvaltojen historiassa. Ne eivät ainoastaan määritä maan poliittista suuntaa, vaan myös heijastavat syvää jakautumista, joka on juurtunut moniin amerikkalaisen yhteiskunnan osa-alueisiin.
ÄÄNESTYSALUEET JA VAALIPÄIVÄN ÄÄNESTYSPAIKAT
Vuoden 2024 presidentinvaalit toimitetaan Lempäälässä vaalipäivänä 28.1.2024 ja mahdollisen toisen vaalin osalta 11.2.2024 äänestysalueittain seuraavissa paikoissa.
Vaalipäivänä äänioikeutettu saa äänestää vain siinä äänestyspaikassa, joka on merkitty äänioikeusrekisteriin ja äänestäjälle postitse saapuneeseen ilmoituskorttiin.
Äänestyspaikat ovat avoinna klo 9–20.
Vaalipäivän äänestys 28.1.2024 ja mahdollisen toisen vaalin osalta 11.2.2024
Presidentinvaalien ensimmäinen kierros järjestetään sunnuntaina 28. tammikuuta 2024 kello 9–20. Tee Apu360:n vaalikone ja selvitä, kuka on ehdokkaasi Suomen seuraavaksi tasavallan presidentiksi.
Vaaleissa ovat ehdolla monet Suomen kokeneimmista poliitikoista. Kampanjoinnin vallitsevat teemat vaikuttaisivat olevan EU- ja suvaitsevaisuuskysymykset.
Vuodesta 1991 lähtien presidentinvaali on ollut suora kansanvaali. Valituksi tulee se ehdokas, joka saa yli puolet annetuista äänistä. Jos kukaan ehdokkaista ei saa enemmistöä äänistä, järjestetään vaaleissa toinen kierros, johon pääsee mukaan kaksi eniten ääniä saanutta ehdokasta.
Seuraava presidentinvaali toimitetaan 27.1.2030.
KUULUTUS
PRESIDENTINVAALIT 2024 LEMPÄÄLÄSSÄ
Lempäälän keskusvaalilautakunta ilmoittaa tammikuun 28. päivänä 2024 ja mahdollisen toisen vaalin osalta helmikuun 11. päivänä 2024 toimitettavien presidentinvaalien johdosta seuraavaa:
Kivaa presidentinvaaliaikaa kaikille!
Näistä ja muista presidentin tontille kuuluvista teemoista löydät kysymyksiä ja vastauksia Apu360:n presidentinvaalikoneesta. Tee vaalikone ja selvitä, kuka on oma ehdokkaasi Suomen tasavallan presidentiksi.
Metso FAKTA: Mistä äänestämme presidentinvaaleissa?
Suomen itsenäisyyden alkuvuosikymmenillä presidentinvaaliin ei liittynyt kovinkaan voimakasta valitsijamiesten vaalitaistelua ja presidenttiehdokkaat itse pysyttelivät käytännössä kokonaan vaalikamppailun ulkopuolella. Presidentinvaalin kehittyminen luonteeltaan kohti henkilövaalia alkoi vasta , jolloin silloinen Maalaisliiton ehdokas Urho Kekkonen otti käyttöön henkilökohtaisen vaalikampanjan. Ehdokkaiden yhä näkyvämpi vaalimainonta on lisännyt myös rahan merkitystä vaalissa.
Lue kaikki USA:n presidentinvaaleista.
Presidentinvaalissa on äänioikeutettu asuinpaikasta riippumatta jokainen Suomen kansalainen, joka viimeistään ensimmäisen vaalin vaalipäivänä täyttää 18 vuotta.
Presidentinvaaleissa on ehdolla yhdeksän henkilöä.
Kuvassa ovat presidentinvaalien ehdokkaat. Mika Aaltola (ylhäällä vasemmalla), Li Andersson, Sari Essayah, Pekka Haavisto, Jussi Halla-aho, Harry Harkimo (alhaalla vasemmalla), Olli Rehn, Alexander Stubb ja Jutta Urpilainen.
Presidentinvaalien äänestyspaikat oikeusministeriön sivuilla.
Kompromissina syntynyt vaalitapa ei täysin tyydyttänyt ketään, ja useimmat puolueet tekivätkin vuosikymmenien aikana ehdotuksia sen muuttamiseksi. Tavoitteiden ristiriitaisuuden vuoksi yhteisymmärrystä ei kuitenkaan saavutettu. 1970-luvulla alkoivat voimistua vaatimukset kansalaisten välittömän vaikutuksen lisäämisestä presidentinvaaliin, ja vuonna 1987 suoritetussa valtiosäännön tarkistuksessa päädyttiin sekajärjestelmään, suoran ja välillisen vaalin yhdistelmään. oli mahdollisuus valita presidentti suoralla kansanvaalilla. Kun kuitenkaan kukaan ehdokas ei saanut yli 50 % äänistä, valinta siirtyi valitsijamiesten kokoukselle, sillä kansanvaalin yhteydessä toteutettiin myös valitsijamiesten vaalit. Heidän voidaan siis katsoa suorittaneen vaalin ”toisen kierroksen”. Tällaisen vaalitavan uskottiin jo alun perin olevan käytössä vain tämän ainoan kerran. Professori mukaan presidentinvaalin muuttumista puoluepoliittisesta vaalista henkilövaaliksi osoitti selvästi se, että valitsijamiesten vaalikampanja jäi täysin presidenttiehdokkaiden kampanjoinnin varjoon eivätkä valitsijamiehet tosiasiassa käyneet juuri lainkaan vaalitaistelua.